Äitiyden musta-aukko



Olen sujahtanut äitiyden mustaan aukkoon. Päivät suorastaan kiitävät ohi suorittaessa tätä äitiyttä. Ja tiedättekö mitä? Se ei tunnu edes pahalta. Kaipaan kyllä aikaa, jolloin saisin olla yksin omien ajatuksieni kanssa. Pidän nimittäin myös yksin olosta. Kaipaan bloggaamista, blogien lukemista. Kaipaan omaa kroppaani, siis sitä jossa jaksan hivenen paremmin. 

Mutta niin vain nämä päivät hurahtavat ilman noita. Kuudelta ylös koko konkkaronkka ja sitä rataa mennnäänkin sitten koko päivä. Kerhoista oli parin viikon tauko, joten tekemistä ja seuraa on saanut lapsille keksiä senkin edestä. Välillä ollaan koko päivä neljästään, kun puolisokin tulee kotiin vasta lasten iltapesuaikaan. Sitten menee aikaa nukutuksissa ja hyvällä tuurilla vielä valvoessa vauvan kanssa puolille öin. Sitten pakolliset kotityöt, vähän uutisten lukua ja rättiväsyneenä sänkyyn kera yöheräilyjen.

Toki välillä on hurahtanut hetkiä somenkin parissa, milloin twitterin, milloin fb:n jonkin keskusteluryhmän. Ja välillä koitan saada omaa kirjoitusprojektiani eteen päin. Päiviin saadaan lisää vauhtia myös kaikenmaailman neuvoloilla, sairaalapäivillä, jne. Sitten pitäisi ottaa niskasta kiinni ja raahautua myös yliopiston opintotoimistoon keskustelemaan opinnoista ja suunnitella ihan oikeasti _aikataulu_ milloin ja missä ajassa meinaan tutkinnot saada valmiiksi. Ja sen jälkeen pitäisi ryhtyä töihin. Joko omien töiden ja perhe-elämän ohella, puolison ollessa perhevapailla - tai sitten olemalla itse kotona ja opiskelemalla samalla lasten ollessa kotihoidossa.

Joka tapauksessa, suunnitelmia ja tekemistä on ihan älyttömästi. Toki toivon, että pystyisin omia opintoja, gradua, omaa kirjoitusprojektia ja töitä yhdistelemään ja hyödyntämään keskenään. Se olisi sekä tehokasta, opettavaista, mielenkiintoista että hyödyllistä.

Niin ja on meillä vielä jotakin jota odottaa tältä keväältä - nimittäin koko perheen matka Barceloonaan!

Mitä teille kuuluu?

Kommentit

  1. Eikä, löytyiskö siis äkkilähtö?? Barcelona on aivan ihana. Mulla ei ole kokemusta kaupungista lasten kanssa mutta aikuisporukalla kyllä. Ja kevät on varmasti ihan mahtava ajankohta mennä sinne. On jo lämmintä mutta ei hellettä eikä vielä järjettömästi turisteja. Voi vitsi, nauttikaa!!!! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista, Kukkavarvas. Joo, löytyi ja puoliso haki sille ajalle talvilomaa, no se lähtö olikin mennyt mutta tullut onneksi toinen "tilalle" samalle ajanjaksolle. :)

      Minäkin olin aika tarkkaan 7 vuotta sitten Barcelonassa. Oltiin juuri alettu seurusteleen, kun "karkasin" sinne kokousmatkalle ja sitten menikin aikataulut molemmilla intissä ristiin, niin ettei nähty viiteen viikkoon. :)

      Poista
  2. Samoja juttuja pohditaan meilläkin. Missä vauva on kun jatkan opiskeluja mahdollisimman täydellä höyryllä syksyllä? Toivonko ettei lähiopetusta ole kovin paljoa (toisaalta kaipaan juuri luennoille, pelkkä tenttiminen puuduttaa) vai hoitaako lasta isä tai mumma? Samaan päiväkotiin isompien kanssa kun pääsee vasta kaksivuotiaana, parhaassa tapauksessa ehkä ensi vuoden syksyllä vähän alle sen. Opinnot haluaisin saada kasaan nopeasti niin pääsisi jo seuraavan vaiheeseen mikä se onkaan. Uskon että niin meillä kuin teilläkin kaikki järjestyy mutta sumplimista vaaditaan aikalailla. Ja voi, Barcelona kuulostaa mahtavalta! Itse haaveilen Berliinistä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista, aie. :)

      Minulla ei sinänsä olisi kiirettä opiskella/valmistua, mutta kun opinto-oikeusaika tulee vastaan. :D Nyt tosin pitäisi käydä hakemassa kaksi vuotta lisää opinto-oikeutta näistä kahdesta nuorimmasta. (Yksi lapsi = yksi vuosi lisää opinto-oikeutta.) Toki sitten tavoite olisi myös, että 2019 vaaleissa olisi maisterinpaperit kourassa, ettei nyt ihan kokonaan jää roikkumaan.

      Tuo lähiopetus minuakin rassaa. Että kun on esim. opiskellut joitain asioita, niin ei saa edes kokeilla tenttiä jotain kurssia jossei ole ollut tunneilla 99 prosenttisesti. Kertakaikkisen rasittavaa. Toki rasittavaa on sekin, ettei luentoja ole saatavilla netissä kuin parista hassusta kurssista.

      Mutta joo, kaikki aikanaan. :) Sinällään minulle tutkinto ei ole sää pääjuttu, vaan osa elämänmittaista oppimista työn ohessa.

      Mitä sinä opiskelet ja millaisesta työstä haaveilet?

      Meille tuo Barcelona valikoitui hinnan vuoksi, jos nyt joku tosi edullinen kaupunkiloma olisi saatu niin oltaisiin voiti lähteä pariisiin, lontooseen tai jonnekin muuallekin. :) Toki nyt haluttiin mieluummin lasten kanssa lämpimään - lapset haluaa nähdä palmupuita.

      Poista
    2. Minä ainakin pystyisin tekemään aivan kaikki loput tutkintoni kurssit pelkkinä kirjatentteinä paitsi gradusemman. Opin kuitenkin paremmin luennoilla, joten niitäkin yritän mahduttaa aikatauluun. Aion saada maisterin paperit ja sitten toivottavasti harjoittelun kautta päästä töihin tai ainakin alkaa hakea jotain oman alan suuntaista. Tällä hetkellä tähän rumbaan työskentelyn yhdistäminen olisi ihan liikaa omille voimille. En tiedä miksi en ole paljastanut tarkalleen mitä opiskelen enkä tiedä haluanko edes. :) Mutta sanotaanko nyt niin, että haluaisin parantaa maailmaa työkseni. :D Siis jotain järjestöhommia tai sitten jatko-opinnot toisena vaihtoehtona.

      Niin ja siis mukavaa reissua!

      Poista
  3. Ihanaa, että pääsette reissuun :)

    Meillä vihdoin nukutaan illasta aamuun ja mä oon saanut pahimmat univelat kuitattua. Aivoitoiminta on palautunut, kroppa sopii vihdoin mihin vaan vaatteeseen (kiloja lähti vahingossa muutama liikaa, ne pitäis kyllä saada takas) ja mielekästä tekemistäkin on löytynyt.

    Kevät ja aurinko <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista Sankari ja kiva kuulla teistäkin (etenkin kun en ole blogeja päässyt kurkkimaan). :) Ei ole kilot täällä karisseet, mutta toivottavasti ne nyt ei sullakaan karise sitten liikaa. Ihanaa kevättä! <3

      Poista
  4. Älä nyt kuitenkaan suorita sitä äitiyttä ;) vaan elä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tykkää-nappi pitäs olla ;), SanKari tykkää tästä.

      Poista
    2. Kiitos, Kupla ja Sankari :)

      Tuo suorittamis-kohta oli puolittain kärjistämistä, puolittain ei. Nimittäin koen, että tähän asit olenkin elänyt ja silmät pyöreinä olen lukenut niitä kommentteja suorittajavanhemmista ja suorittajavanhemmuudesta. En ole vieläkään sisäistänyt mitä on suorittaminen vanhemmuudessa, mutta nyt tuntuu, että sen täytyy olla tätä: Kun päivät menee suorittaessa tiskiä, pyykkiä, vaipanvaihtoa, ruoanlaittoa, pukemista, pesemistä, nukkuttamista, syöttämistä, erotuomarointia, neuvolaa, vaatehuoltoa, laskuja, tavaroiden keräämistä, heräämistä..

      Että suorittaminen on sitä, kun päivässä ei ole aikaa ajatella. Kun ei ole aikaa kiäydä läpi päivän tapahtua ja elää niitä läpi toistamiseen päivän päätteeksi. Niin. Luulisin, että sitä on suorittajavanhemmuus, kun aivot ei pääse tallentamaan tapahtumia, vana aivot surruttavat vain suoritteista. :)

      Poista
  5. Vauu ihanaa, että teillä ulkomaan reissu tulossa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Tania ^_^ Lapset (no kaksi vanhinta) odottavat ainakin innoissaan lentokoneeseen pääsemistä ja palmupuita. Ovat tosin odottaneet jo pitkään ennen kuin mitään matkaa olikaan tiedossa. :)

      Poista
  6. Tuo musta-aukko on niin tuttua juttua! Matka kuullostaa kyllä ihanalta! :) Tsemppiä vauva-arkeen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista ja tsempeistä, Kitta. :) Aurinkoa sinnekin päin!

      Poista
  7. Mielenkiinnolla odottelen syksyä; sittenpä se nähdään millaiseksi meidän arki mun opintojen myötä muotoutuu. Ruuhkakausi alkaa.

    Tsemppiä sinne ja paljon jaksamista kaikkeen arjen pyöritykseen! :)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit