keskiviikko 29. tammikuuta 2014

Mies-rukka

ÄIti hoitaa kodin, isä tuo perheelle rahat. Vai?

"Että mies vielä hoitaisi ja vahtisi lapsia työpäivän jälkeen?" Tämän kommentin jälkeen olin monttu auki hetken ennen kuin sain hämmennyksissäni sanotuksi, että niin. Esikoisen kerhossa tuli siis jonkun äidin kanssa puhetta työhaastattelustani ja äiti sitten ihmeissään kyseli miksi minä menisin töihin jo nyt (kuopus 1v). Tokaisin vain, että ilta-, viikonloppu- ja kesätyöt olisivat hyvä. Saisi työelämän syrjästä kiinni, kun ei niitä töitä noin vain saada - etenkään jos on lähes kolmekymppinen perheellinen ja työelämäkokemus vähäistä viime vuosilta. 

Sitten tuli tämä hämmentävä kysymys. Niin. Kyllä, mies hoitaa ja vahtii lapsia nytkin työpäivän jälkeen, vaikka olisimme molemmat kotona, mutta myös silloin, kun minulla on kokouksia ja menoja. Esimerkiksi viime viikolla mies oli palkattomalla vapaalla pari päivää ja hoiti lapsia, kun olin Brysselissä koulutuksessa. Yhteisiä nämä lapset ovat ja yhdessä heidät hoidetaan. Lasten kannaltakin on tärkeää, että molemmat vanhemmista osallistuvat arkeen ja leikkeihin.

Ei sillä, että tuo toinen äiti olisi ollut huolissaan minun jaksamisestani. Eihän se nyt ole yhtään sen kummempi että minä hoidan lapsia aamupäivän ja menen töihin illaksi. kuin se että on töissä aamupäivän ja vahtii lapsia illan. Noh niin tai näin. Meille tämä voisi olla toimiva tällä hetkellä, kun mies voisi mahdollisesti vähentää työtunteja ja viettää enemmän aikaa lasten kanssa, mutta laskut saataisiim maksettua minun työtunneilla.

Tiedän useamman perheen, jossa lapset ovat kotihoidossa, vanhemmat opiskelevat ja tekevät vielä töitäkin samalla (ja lastenvaatteet on itse tehtyjä). Yhdessä tällaisessa perheessä on kolme pientä lasta ja vielä talonrakennusprojektikin alkamaisillaan. Toki tuo vaatii perheeltä ja molemmilta vanhemmilta paljon, eikä siinä kyllä auta jättää lastenhoitoa vain toisen harteille. 

Jokainen perhe siis omalla tavallaan. Jäin kumminkin miettimään, kuinka paljon perheissä sitten eletään vielä nykyään niin, että työssäkäyvän osapuolen ei tarvitse osallistua kotiaskareihin tai lastenhoitoon. Entä lasten iltapuurot, hampaiden pesu, iltasatu, nukuttaminen? Miten teillä? Osallistuuko työssäkäyvä vanhempi lastenhoitoon vielä työpäivän päätteeksi? Vai onko vanhemmista molemmat opiskelijoita tai työssäkäyviä?

"Jos palaat kotiin vähemmän energisenä, kuin olit töihin lähtiessäsi, syyllistyt vakavaan rikkomukseen: varastat kotoa." — Jagdish Parikh

9 kommenttia:

  1. Meillä mies töissä ja mä kotona. Mies osallistuu työpäivän päätteeks ihan samanlailla kun mäkin, potkun persuksiin sais jos vaan sohvalla makais eikä tekis mitään ;D

    Esikoinen syö ite iltapalan, mies syöttää varmaan hippasen useemmin kuopukselle iltapuuron kun minä. Nukuttaa lapsia ei tarvi vaan nukahtaa itekseen, mutta mä kannan kuopuksen aina sänkyyn, esikoinen kävelee ite ja molemmat käy toivottaan hyvät yöt.

    VastaaPoista
  2. Anna, niinpä. :) Tosin jos mies on väsynyt niin annan sen nukkuakin - ja toisin päin. Mies antaa tarvittaessa mulle omaa aikaa tai mitä milloinkin. Mutta niistä sovitaan yhdessä. Tai kerrotaan, että väsyttää, en nyt jaksa mitään, voinko torkkua pari tuntia.

    Tuosta nukkaamenosta olen meinannut kirjoittaa ihan oman tekstin, joten ehkä jätän kommentoinnin sinne. :) Meillä tämä elämä välillä aika hetkistä niin tuntuu tosi tärkeältä viettää aikaa kaksin vuorotellen lasten kanssa iltaisin ja rauhoittaa se ilta ja nukkumaanmeno, niin että vanhempi on vierellä nukahtaessa.

    VastaaPoista
  3. Ps. Haastattelu meni hyvin, Tai ainakin haastattelija sanoi, että jäi tosi hyvä kuva. :) Ensi viikolla kuulee sitten että tulinko valituksi vai en. Työt alkaisi maaliskuussa 2iltaa/ vko.

    VastaaPoista
  4. Meillä eletään läpsystä vaihto-arkea. Eli n. 3 kertaa viikossa kun mies tulee koulusta lähden minä töihin. Tähän päälle mun harrastukset ja opiskelut, niin oikeastaan mies hoitaa pääasiassa sen iltashow'n - ja on siinä paljon parempi kuin minä.
    Toivottavasti työt natsaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :) Eli ei teilläkään sitten tuhan paljoa jää luppoaikaa tai kahdenkeskistä aikss. Ja vielä uskalsitte kolmatta lasta yrittää. Meinasitteko jatkaa kolmanen syntymän jälkeen samalla kaavalla kuin tähän asti? Tuntuuko välillä, että pinna on jo nyt kireällä?

      Toivon tosiaan, että natsaa. Alkaa kodinkoneet, auto ja kaikki hajota siihen malliin, että se raha olis enemmän kuin tarpeen. :)

      Poista
    2. Luultavasti. Tosin tilanne helpottuu toivon mukaan kun mies valmistuu 1,5 v päästä, jolloin haaveissa ois pidempi asuminen ulkomailla tai vaihtoehtoisesti vastaaottoperheenä toimiminen (kyllä, lisää lapsia! :D ). Ja oishan noi opinnotkin hoidettavana... Mutta tää on toiminut yllättävän hyvin, pitkälti kiitos tukiverkkojen, joustavan työn (terveisiä taas yövuorosta...) ja sen, että saan käydä urheilemassa (ja tapaamassa ystäviä) niin paljon kuin haluan - Käyttis on aika joustava osapuoli, kunhan saa käydä rauhassa koulua.
      Autosta ja matkustelusta on tälläkin systeemillä jouduttu luopumaan, mutta koen että on ollut "uhrausten" arvoista, ja toivon että jonkin tasoista downshiftausta voi harrastaa koko loppuelämän, terv. nimim. työnvieroksuja. :)

      Poista
    3. Meillä taas auto oli välttämätön, jotta mies edes sai nykyisen työnsä. :) Ulkomailla asuminen (ja vaihtari ja sijaisperheenä toimiminen) olis kyllä minustakin tosi mielenkiintoista. Ehkä joskus löytyy siihenkin mahdollisuudet Ja kyllä tosiaan molempien täytyy olla joustavia, jos meinaa saada kaikki hoidettua ja vielä niin että molempien pää pysyy kasassa / mieli virkeänä. :)

      Seuraavaksi koko perheen kanssa luistelemaan! (Tai no luistimet on vain mulla ja esikoisella.)

      Poista