maanantai 17. helmikuuta 2014

Viisi vuotta

Marianne vuokakakku valkosuklaakuorrutteella.

Tänään on viisivuotiskihlajaispäivämme. Viisi vuotta sormukset sormessa, tuolloin ajatuksena, että ne yhdet sormukset (kihlat) riittää lupauksesi yhteisestä loppuelämästä. Että ne ovat meidän lupauksemme rakstaa niin myötä kuin vastoinkäymisissä. Molempia onkin piisannut. Meillä on kumminkin ollut onnea, että vuodet ovat lähentäneet meitä vuosi vuodelta enemmän. Vuodet ovat kasvattaneet meitä molempia yksilöinä itsevarmemmiksi, luottavaisemmiksi. Ja samalla se on tuonut parisuhteeseen lisää onnea ja rakkautta toista kohtaan. Saanut meidät toimimaan parina. Avioparinakin.

Syötiin kakkua koko perheen voimin kynttilän valossa. Pieni hetki, kun mies kävi illalla töiden välissä kotona. pieni hetki, ennen kuin lapset menivät nukkumaan. Ollaan kyllä viime päivinä niin ihailtu ja ihmetelty, nautittu, kuinka mahtavia lapsia ollaankaan saatu. Kertakaikkisen mahtavia persoonia! Kiitollisena niin paljosta. Kaikki ei ole itsestään selvää. Myös jokaisella viidellä kynttilällä on merkitystä. Monta merkitystä. Haasteita piisaa, arki on kiireistä, mutta silti nykyisyys ja tulevaisuus tuntuu tällä hetkellä valoisalta. Sydämmelliseltä. Niin paljon on (toivottavasti) vielä hyvää edessäkin. 

<3


2 kommenttia: