Ympäristö määrittää sukupuolirooleja - turhaan?

Minä ja piikkini 10 vuotta sitten.

Juttelin taannoin erään kaverini facebook-linkin alla sukupuolirooleista erään kaverini kaverini kanssa. Meidän elämänkatsomuksemme ovat varmasti monelta osin erilaisia tuon henkilön kanssa. Näin siis silti, vaikka kaiketi biologisesti ollaan samaa sukupuolta. Näen erot ihmisten juurikin välillä yksilöllisinä - myös tilastollisesti. Erot sukupuolen sisällä ovat suuremmat kuin tilastolliset keskimääräiset erot sukupuolten välillä (jos nyt huomiodaan siis lähinnä se mustavalkoinen biologinen sukupuoliajattelu).

Keskustelussa nousi monta erilaista näkulmaa sukupuoleen ja sukupuolirooleihin. Koitin jakaa ne alaotsikoihin ja tässä blogitekstissä nyt yksi niistä. Esimerkiksi sukupuolen määrittäminen hormonitoiminnan perusteella on mielestäni myös moniulotteinen. Minä en esimerkiksi pidä ihmisten erilaista hormonitoimintaa häiriötilana, vaan jokaiselle annettuna / saatuna yksillöllisenä ominaisuutena. Toki voidaan ajatella niitä ihannegeenejä ja ihanneolotiloja, mutta silti jokaisessa meissä on valtava määrä erilaisia mutaatioita ja "vikojakin", joten millä oikeudella toisia niistä kutsutaan häiriötilaksi? Harvaa meistä vain tutkitaan niin tarkasti, että kaikki selviäisi. Joten siksikään en osaa nähdä esim. lisääntymiskyvyttömyyttä, erilaista anatomiaa, erilaista hormonitoimintaa, ynnä muita sukupuoliin liittyviä ominaisuuksia häitiötilana, vaan osana yksilöä. Jokainen on juuri sellainen kuin on ja sellaisenaan riittävä ja sukupuolten laajaaan väriskaalaan sopiva.

Ympäristöllinen / kulttuurinen sukupuoli

Olen samaa mieltä sitä, että geenit ja hormonit ja sitä kautta ihmisen omatahto vaikuttavat paljon siihen miten käyttäydymme ja miten ajattelemme. Mutta sitten on se toinen puoli. Se kuinka ympäröivä maailma muokkaa ajatuksiamme ja käyttäytymistämme, sitä mitä pidämme sopivana ja sitä miten ajattelemme muista ja kuinka heihin suhtaudumme. Ne ovat aina pitkälti ajasta, kulttuurista ja yhteiskunnallisesta asemasta kiinni. Samaan kategoriaan menee myös erilaiset miehisiksi ja naisellisiksi asioiksi mielletyt jutut: vaatteet, ammatit, lelut, harrastukset, kotityöt, jne.

Eli vaikka jokaisella meistä on oma mielikuvansa ja määritelmänsä eri sanoille, niin monille miehekäs tai miehinen (mies tai nainen) tarkoittavat jotain tiettyä käytöstapaa tai ulkönköön liittyvää ominaisuutta. Esim. miehekästä on olla pukeutumatta mekkoihin, myös kalastamista ja autojen korjaamista pidetään miehekkäänä. Ja vastaavasti naisellinen (mies tai nainen) tarkoittaa päin vastaista, eli naisellinen pukeutuu mekkoihin, koruihin, röyhelöihin, tälläytyy, pitää hoivatyöstä ja kirjojen lukemisesta, ei kiinnostu tekniikasta, jne. Ihmisiä kategorioidaan todella paljon juuri tekemisten ja mieltymysten kautta miehekkäiksi tai naisellisiksi. Useimmiten tuo jako nimenomaan tarkoittaa sitä, että toiset ovat jotenkin enemmän naisia tai miehiä, normaalimpia kuin sellaiset, joilla on mieltymyksiä ja piirteitä "molemmista lokeroista" - tai vain vastakkaisesta. Onko siis olemassa ihmisiä, jotka toisia vähemmän naisia/miehiä?

Yhtenä esimerkkinä toinen keskustelija antoi omien lastensa leikit, joiden valossa hänelle näyttäytyy sukupuolten erilaisuus stereotyyppisiin rooleihin jo lapsuudessa. En väheksy kenenkään kokemusta Uskon kyllä, että lapset ovat erilaisia ja toiset toimivat juuri kuvatulla tavalla ja toiset juuri päinvastoin - ja toiset taas ihan toisella tavalla. Väitän kumminkin (johon sukupuolisensitiivisyyskin tutkimuksissaan paljon nojaa), että sekä hänen että minun lapseni ovat saaneet vaikutteita ja malleja leikkeihinsä ympäristöstään jo vauvasta asti ja se vaikuttaa siihen, millä tavoin he toimivat.

Eli vaikka me koitamme olla avoimia ja antaa lapsillemme pienestä pitäen mahdollisuuden erilaisiin leikkeihin, ohjaamme silti lasta tiedostamattamme toimivaan tietyllä tavalla. Emmekä tietenkään tee sitä yksin vaan yhtälailla toinen vanhemmista, kummit, kaimat, isovanhemmat, tädit, sedät, naapurit, serkut, ystävät jne muokkaavat ja vaikuttavat lapsiimme. Eli kun minä esimerkiksi puhun autoista, hirviöistä, nukeista ja eläimistä lapsilleni, he huomaavat ja oppivat kyllä tunnistamaan minun kiinnostuksen kohteeni, vaikka yrittäisin kehua kaikenlaisia vaatteita ja leluja tasapuolisesti. Vastaavan huomion lapset (sekä sinun, minun että muiden) tekevät myös muiden aikuisten ja lasten seurassa ja se vaikuttaa heidän käsitykseensä sopivista leluista ja leikeistä.

Ympäristö ei siis varsinaisesti vaikuta sukupuoleen, mutta sukupuoliroolien odotuksiin kylläkin. Minkälaisia odotuksia sinulla tyttärellesi? Entä pojallesi?

Kommentit

  1. Hei kiitti tästä postauksesta!! Hyvin oot mun mielestä osannut selvittää nämä käsitteet! Itse aiheesta kirjoittaessani huomasin, että ihmiset menevät helposti sekaisin mistä puhuvat.. toinen puhuu aidasta toinen seipäästä :D

    kukaanhan ei puhu siitä että poika PITÄÄ pukea röyhelöön mutta silti se jotenkin aina käännetään siihen! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. :) MOnesti ihmisillä on asioista todella tiukkoja mielipiteitä ja silloin se helposti menee juuri tuohon aidasta ja aidan seipäistä puhumiseen - vaikka toisaalta aika lähellähän ne ovat toisiaan, mutta silti kaksi eri asiaa. Seipäistä saa tehtyä aidan, mutta paljon muutakin, ja aita voi olla muutakin kuin seipäistä tehty Sama tosiaan tämän sukupuolisensitiiviyyden kanssa. Poika voidaan pukea mekkoihin, mutta myös housuihin ja kaikki8 mekkoihin pukeutuvat eivät ole tyttöjä tai tyttömäisiä. :)

      Poista
    2. J nhan tuo turhauttavaa, kun ei edes haluta otta selvää mistä on kyse tai ei edes haluta ymmärtää. Vaan tosiaankin väärinymmärretään ja puhutaan eriasioista. Niin. Noh. Huokaus. Muutokset ei ikinä tapahdu hetkessä.

      Poista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit