sunnuntai 25. toukokuuta 2014

Lastemme tulevaisuus

Minä, Vuokko ja Paavo yhteisellä kiertueella torstai-iltana.
Erilaisia ja silti saman arvoisia. 

Aika on hurahtanut tänä vuonna uskomattoman nopeaa eikä aikaa ole jäänyt sen enempää tv:n katseluun, ompeluun kuin tämänkään blogin päivittämiseen. Nyt ollaan todellakin loppusuoralla näiden eurovaalien osalta. Hurjasti on kierretty, puhuttu, kuunneltu, väitelty, jaeuttu esitteitä, annettu haastatteluja niin radioon kuin lehtiin ja kerran myös telkkariin. Niin ja ne lukuisat vaalikoneet. Tässä esimerkiksi kolumnini Turun Sanomissa: "Tie turvallisuuteen käy vatsan kautta."

Miksi?

Yksinkertainen vastaus on, jotta päättämässä olisi myös sellaisia, jotka haluavat jättää tämän maan ja maapallon paremmassa kunnossa seuraaville sukupolville. Keskustanuorten slogan: "Luonto on lainassa lapsiltamme."

Olen ollut mukana politiikassa tavalla tai toisella jo yli kymmenen vuotta. Liityin keskustanuoriin 1997 tutustuttuani eri puolueiden ohjelmiin ja ihastuttuani Alkion ajatuksiin ihmisyydestä. Yhdessä puolueessa ja aatteessa oli siis kaikki mikä minulle oli ja on edelleen tärkeää: Köyhän asia, edistyksen lipun kantaminen sekä se että ympäristöä ja yrittäjyyttä ei nähdä vastakohtina vaan ne kulkevat käsi kädessä.

Sitä tietä olen kulkenut nuorisovaltuuston, kansainvälisten kattojärjestöjen, kunnanhallituksen, puoluevaltuuston ja piirin varapuheenjohtajuuden kautta tähän pisteeseen. Jos haluaa tehdä töitä paremman huomisen puolesta kansainvälisellä kentällä, on kyettävä ymmärtämään muita ja näkemään asioita eri näkökulmista. Meidän poliittiiset päätökset ja meidän kulutusratkaisut vaikuttuvat moniin ihmisiin ympäri maailman. Siksi meillä on myös vastuu. 

Niin Suomeen kuin koko Eurooppaan tuodaan valtavasti energiaa, ruokaa, autoja, vaatteita, elektroniikkaa kuin muutakin tavaraa muualta maailmasta. Emme siis elä missään suljetussa kuplassa, jossa voisimme puhua vain meidän asioista.

Paljon on kumminkin vielä korjattavaa, paljon parannettavaa. Euroopan Parlamentissakin päätetään aivan valtavan monista asioista. Oma tavoitteeni on päästä vaikuttamaan Teollisuus- tutkimus ja energiavaliokuntaan sekä toisena maatalousvaliokuntaan. Näihin liittyvät päätökset vaikuttavat niin työllisyyteen, turvallisuuteen kuin ympäristöön. EU päättää tänä vuonna mm. Energia ja ilmastopaketista tuleville vuosille. Suunta luodaan seuraavaksi 15 vuodeksi. Se on valtavan pitkä aika, niin meidän kuin lastemmekin osalta.

Me ehdokkaat olemme erilaisia ja haluamme vaikuttaa hivenen eri asioihin. Kannattaa siis perehtyä siihen, mikä on ehdokkaiden ensisijainen toive valiokunnista ja mihin ehdokas tahtoo esimerkiksi varajäseneksi. Jos oikeasti haluaa vaikuttaa tehtäviin päätöksiin, tekee sen parhaiten juuri valiokuntatyöskentelyn kautta. Pelkkä napin painaminen ja vastaan oleminen eivät auta.

Haluan edistää kestävää kehitystä, oikeudenmukaisempaa ja omavaraisempaa energia- ja ruokatuotantoa, hajautetun uusiutuvan energian käyttöä, alueiden kehitystä sekä parantaa työllisyyttä. Siksi minäkin olen uhrnnut aikaani yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.

Muista käyttää äänioikeuttasi: Äänestä ja ota kaveri, mummo ja lapsetkin mukaan. Lapsillekin on hyvä näyttää esimerkkiä äänestämisen ja vaikuttamisen tärkeydestä. (Jos on vielä ehdokas hukassa, niin nro 201 on vähintäänkin ok tyyppi.)





2 kommenttia:

  1. Mä oon täällä sun puolesta vähän jänskännyt, vaikka näissä Eurovaaleissa eniten ällistyttää aina se, miten tylsä ja yllätyksetön se läpimenneiden galleria lopulta on. Alan aina (surukseni) epäillä, että moni valitsee kerran yhden ehdokkaan ja äänestää sitä aina - ja sitten ajattelen, että ei, kyllä olen varmasti väärässä ja tähän kaikkeen on joku parempi selitys.

    Mutta hienostihan se meni, vaikkei paikkaa nyt tullut! Pidän ajatuksistasi kovasti, ja kaltaistasi jengiä kaivataan kyllä päättäjien sekaan. (Vaikka puoluekannassasi on minulle vielä hieman pureskeltavaa, mutta ... mutta ... se kertoo varmaan omasta kapeakatseisuudestani.) Meinaatko eduskuntaan seuraavaksi? :)

    VastaaPoista
  2. Joo, tällä kertaa ei kyllä ollut suuria yllätyksiä. Viisi vuotta sitten olin aivan valtavan innoissani kun meidän Keskustan listalta kolmantena meni (galluppeissa pärjäämätön) 27-vuotias Riikka Pakarinen. :) Nyt kyllä näytti puhuvan pitkä kokemus politiikan saralla - myös meidän listalla. Olin keskustalaisista 11. eli ensinmmäinen joka ei ollut, komissaari, meppi, kansanedustaja - tai hesarin entinen päätoimittaja.

    Ja tosiaan vaikeki menty läpi tai oma viisinumeroinen äänimäärä tavoite tullutkaan täyteen, on tuo vajaa 3600 äänen potti varsin hieno ensikertalaiseksi. (Ottaen huomioon että nuorissakin oli niitä jotka oli jo viime ek-vaaleissa ehdolla tai olleet nuorisojärjestöjen puheenjohtajia jne.) Paljon tuli hyvää palautetta ja myös harmitteluja kun olivat jo äänestäneet jota kuta toista, että toisinaan unohtuu että jossakin tuoreessa kasvossakin voisi potentiaalia jota ei ehkä osata ajatella ennen kuin tutustuu paremmin.

    Mutta joo, tavallaan ymmärrän tuon puoluekantapureskelun. :) Ja henk. koht koen, että eduskuntavaaleissa sillä onkin isompi rooli. Parlamenttiin taas valitaan niin vähän ihmisiä yhdestä Suomalaisesta puolueesta että siinä mielessä henkilöllä ja euroryhmällä on suurempi merkitys. Etenkin jos katsoo miten meidän suomlaismepit on äänestäneet niin aika isoa hajontaa samankin suomalaispuolueen ehdokkaissa. :)

    Olen jo muutamiin radio ja lehtihaastatteluihin vastannut etten lähde ek-vaaleihin. Tavoitteena on olla ehdolla seuraavissa vuoden 2019 eurovaaleissa ja silloin tehdä ihan tosissaan töitä läpimenon eteen. Tästä on kuitenkin hyvä jatkaa eteenpäin. Kampanjasta jäi hyvä mieli, sain hyvää palautetta ja ihmisiä mukaan tueksi tuleviin vaaleihin. :)

    Toki viisi vuotta on pitkä aika eli pitää miettiä mitä tässä välissä. Jolakin tapaa haluisin olla mukana myös vaikuttamassa parlamentin päätöksiin ja etenkin energiapolitiikkaan.. mutta katsotaan nyt.

    VastaaPoista