torstai 6. marraskuuta 2014

Ihmisen sukupuoli - lääketieteellinen fakta?

Lausahdus "ihmiset on kuitenkin luotu mieheksi ja naiseksi" saa minut jopa ärsyyntymään. Aivan kuten kaikki muutkin väitteet siitä, että sukupuolia on kaksi: mies ja nainen. "Turha niitä on lähtiä kieltämään." "On tärkeää tajuta, että ihmisellä on sukupuoli. Tytöt ja pojat, naiset ja miehet ovat keskenään erilaisia. Niin se vain on."

Minulle on jopa outoa että niin moni "vannoo" kahden sukupuolen nimeen, vaikka maailma on täynnä erilaisia ihmisiä ja tarinoita erilaisista sukupuolista ja sukupuolikokemuksista. Kuinka on mahdollista olla lukematta tai törmäämättä niihin? Kuinka meillä voi edelleen elää niin vahva illuusio sukupuolten kaksijakoisuudesta ja normeista? 

Osan mielestä myös vain se mitä peruskoulun oppikirjoissa opetetaan on totta ja koska siellä puhutaan vain miehestä ja naisesta, ei muunlaista sukupuolisuutta olekaan eikä se ainakaan ole tarpeellista tietoa, kun ei siitä kerran ole koulussakaan puhuttu. Osa ihan oikeasti myös ajattelee näin: "Maan aikojen alusta on ollut naisia ja miehiä, uroksia ja naaraita. On aivan eri asia olla sitten henkisesti muuta, mutta sitä tosiasiaa ei muuta mikään, että sä joko olet xy tai xx." Näinhän ei ole. E ole vain xx tai xy etkä edes välttämättä tiedä ovatka omat geenisi noita vai jotain muuta sukupuolikromosomien osalta. Onneksi myös peruskoulun oppikirjoihin kaavaillaan muutosta. (Tasa-arvo ja sukupuoli oppimateriaaleissa, 2011.)
Alla oululaisen lääkärin ja lastenkirurgi Mika Venholan teksti sukupuolten moninaisuudesta ja intersukupuolisuudesta. Laajemmin Venholan tekstiin ja ajatuksiin pääset perehtymään tämän linkin takaa löytyvästä pdf-tiedostosta.

Mitä on sukupuoli ja kuinka se määritellään?
Millaisia eri variaatioita voi olla?


"Ihmisen sukupuolta määrittävät useat eri asiat, jotka voidaan karkeasti jakaa esimerkiksi seuraaviin kahdeksaan osa-alueeseen:


1. Sukurauhasten määrittämä sukupuoli

Ihmisellä on useimmiten joko munasarjat tai kivekset. Intersukupuolisella tämä toisensa poissulkevien vaihtoehtojen jako ei päde, vaan hänellä voi olla molemmat, vain yksi sukurauhanen tai ei lainkaan toimivia sukurauhasia.

2. Hormonien määrittämä sukupuoli

Vaikka kaikilla ihmisillä erittyy käytännössä samoja hormoneja, on naisella ja miehellä näiden määrissä eroavaisuuksia. Hormonien vaikutuksen kautta naisen ja miehen sukuelimet eroavat toisistaan. Tosin erot ovat pohjimmiltaan varsin vähäisiä ja lähes huomaamattomia, jos henkilö esiintyy vaatetettuna. Intersukupuolisella voi olla molempien sukupuolten sukuelinten piirteitä samassa yksilössä ja siksi hän haastaa useimmat meistä kyseenalaistamaan aiemman käsityksemme sukupuolten välisistä eroista ja perinteisestä miehen ja naisen ideaalistamme.


3. Vartalon sisällä sijaitsevat sukuelimet

Naisella on useimmiten emätin ja kohtu, johon liittyvät munatorvet ja munasarjat, miehellä taas kivekset, eturauhanen ja siementiehyeet. Nämä elimet liittyvät myös kykyymme saada omia biologisia lapsia. Osa näistä voi puuttua tai olla vajavaisesti kehittynyt, jos henkilö on intersukupuolinen. Myös perinteisesti vain naiselle tai vain miehelle kuuluvia rakenteita voi olla yhdistyneenä samalla intersukupuolisella henkilöllä. Intersukupuolisella tosin monet näistä rakenteista ovat hieman eri tavalla kehittyneet eivätkä välttämättä toimi kunnolla.


4. Ulkoiset sukuelimet

Miehillä ulkoisina sukupuolieliminä on useimmiten kivespussit ja penis, naisella taas häpyhuulet ja klitoris. Intersukupuolisella tilanne voi vaihdella täysin miehisestä ulkonäöstä täysin naiselliseen. Usein kuitenkin intersukupuolisella voi olla piirteitä, joissa edellä mainitut perinteisten sukupuolten tunnusmerkit sekoittuvat. Kuten vartalon sisäiset tiehyeetkin, myös ulkoiset sukuelimet voivat intersukupuolisella olla eri asteisesti kehittyneet. Vain erittäin harvoin intersukupuolisella on täydellisesti kehittyneet molempien sukupuolten sukuelimet. Useimmiten on havaittavissa tilanne, jossa joko naisen tai miehen sukuelimet ovat vahvemmin kehittyneet ja vastakkaiselle sukupuolelle kuuluvat rakenteet ovat vaatimattomat.


5. Toissijaiset sukupuolen tunnusmerkit

Esimerkiksi vartalon karvoitus ja rintojen koko on ajateltu eroavan selvästi eri sukupuolten kesken. Perinteisesti kasvojen alueen karvoitus on katsottu miehiseksi tunnusmerkiksi, mutta rintojen koosta tai rakenteesta ei kuitenkaan ole vastaavaa yleistä normia. Ei ole olemassa rajaa milloin rinta kokonsa puolesta muuttuu miehisestä naiselliseksi tai päinvastoin. Intersukupuolisella nämäkin tunnusmerkit voivat olla puuttuvia tai sekoittuneet. Karvoitus ja rintojen koko on kaikilla ihmisillä niin vaihteleva, ettei intersukupuolisen vartalo näiltä osin ole merkittävästi erilainen.

6. Sukupuoliroolit

Kasvatuksella voidaan tiettyyn pisteeseen asti vaikuttaa yksilön käyttäytymiseen. Perinteisesti on ajateltu miehillä ja naisilla olevan jo lapsesta lähtien eri harrastukset, leikit ja mielenkiinnon kohteet. Tämä käsitys ei kuitenkaan pidä paikkaansa, vaan jokaisella elämän alueella nämä menevät osin päällekkäin. Kasvatuksen ohjaava vaikutus on rajallinen ja sen vaikutus käy ajan myötä yhä vähäisemmäksi. Ketään ei voi kasvattaa pysyvästi sukupuolirooliin, johon yksilö ei katso kuuluvansa. Ihmisen normaaliin kasvuun ja kehitykseen kuuluvat lisäksi vaiheita, jolloin yksilö joutuu tarkastelemaan omaa sukupuolisuuttaan ja kaikilla ihmisillä oma identiteetti on osin tietoisen toiminnan ja valintojen tulos. Poikamaiset tytöt ja tyttömäiset pojat ovat hyväksyttyjä yhteiskuntamme jäseniä, eikä intersukupuolinen ihminen millään lailla poikkea tästä suuresta
sukupuoliroolien vaihtelevuudesta.


7. Sukupuoli-identiteetti ja seksuaalinen suuntautuminen

Mikä on yksilön käsitys itsestään, kokeeko hän olevansa nainen vai mies? Suuntautuuko yksilön seksuaalinen halu vain naisiin tai miehiin vai mahdollisesti molempiin? Intersukupuolinen voi kokea sukupuolisen identiteetin kahtiajaon - olenko mies vai nainen - rajoittavana ja riittämättömänä. Osa intersukupuolisista omaa nimenomaan intersukupuolisen identiteetin ja he kokevat, ettei heidän tuntemuksensa omasta itsestään ole mahdutettavissa vain toiseen edellä mainituista sukupuolista. Intersukupuolisen seksuaalinen suuntautuminen on myös vaihtelevaa ja koska heidän oma sukupuolinen identiteettinsä on joskus vaikeasti määriteltävissä perinteisin termein, ei välttämättä voi puhua intersukupuolisten homo/hetero tai bi-seksuaalisesta suuntautuneisuudesta. Voidaan puhua henkilön seksuaalisen halun suuntautumisesta naisiin, miehiin tai molempiin. Kuten monilla ihmisillä muutoinkin, myös osalla intersukupuolisia seksuaalisen halun kohde muuttuu ajan myötä. Valitettavasti joillakin intersukupuolisilla on suuria ongelmia sekä sukupuoli-identiteettinsä että seksuaalisuutensa kanssa, koska he kokevat nyky-yhteiskunnassa olevansa poikkeavia ja kohtaavat vaikeuksia etsiessään mahdollisuuksia ilmentää/kokea omaa sukupuoltaan ja seksuaalisuuttaan.

8. Sukupuolinen suuntautuminen

Mikä on yksilön käsitys itsestään, kokeeko hän olevansa nainen vai mies? Suuntautuuko yksilön seksuaalinen halu vain naisiin tai miehiin vai mahdollisesti molempiin? Intersukupuolinen voi kokea sukupuolisen identiteetin kahtiajaon – olenko mies vai nainen – rajoittavana ja riittämättömänä. Osa intersukupuolisista omaa nimenomaan intersukupuolisen identiteetin ja he kokevat, ettei heidän tuntemuksensa omasta itsestään ole mahdutettavissa vain toiseen edellä mainituista sukupuolista. Intersukupuolisen seksuaalinen suuntautuminen on myös vaihtelevaa ja koska heidän oma sukupuolinen identiteettinsä on joskus vaikeasti määriteltävissä perinteisin termein, ei välttämättä voi puhua intersukupuolisen homo/hetero tai bi-seksuaalisesta suuntautuneisuudesta. Voidaan puhua henkilön seksuaalisen halun suuntautumisesta naisiin, miehiin tai molempiin. Kuten monilla ihmisillä muutoinkin, myös osalla intersukupuolisista sukupuolisen halun kohde muuttuu ajan myötä. Valitettavasti joillakin intersukupuolisilla on seksuaalisuutensa kanssa, koska he kokevat nyky-yhteiskunnassa olevansa poikkeavia ja kohtaavat vaikeuksia etsiessään mahdollisuuksia ilmentää/kokea omaa seksuaalisuuttaan.

9. Kromosomaalinen sukupuoli.

Ihmisen kromosomit määrittelevät hänen fyysisen olemuksensa. Kaiken kaikkiaan 46 kromosomista vain kahden ( X– ja Y–kromosomien ) tunnetaan vaikuttavan sukupuolen muovautumiseen. Muiden kromosomien vaikutuksesta sukupuoleen ei tiedetä, mutta ilmeisesti niillä ei ole merkittävää roolia. Useilla miehillä sukupuolikromosomit ovat XY- ja naisella XX-muotoa. On kuitenkin havaittu, että sekä miehellä että naisella voi olla ”ylimääräisiä” sukupuolikromosomeja - jopa vastakkaiselta sukupuolelta - sen kuitenkaan merkittävästi vaikuttamatta yksilön sukupuoliseen kokonaisuuteen. Kromosomit eivät siis yksin määrää sukupuolta ja monilla ”normaaleilla” miehillä ja naisilla onkin vaihtelevia yhdistelmiä em. sukupuolikromosomeista. Intersukupuoliset eivät poikkea tästä yleisestä monimuotoisuudesta. Heidän kromosomistonsa voi olla täysin ”miehinen” tai ”naisellinen” tai jokin kymmenistä näiden yhdistelmistä. Kuten edellä olevasta jaosta käy ilmi, lopullinen sukupuolen kokemus ja olemus usein määräytyy aivan muiden seikkojen perusteella.

Edellä oleva jaottelu on varsin yleistävä ja yksinkertaistava, eikä missään nimessä täydellinen. Kuitenkin jo tämän perusteella voidaan todeta, ettei sukupuoli olekaan aivan niin itsestään selvä asia kuin mielellään ajatellaan ja toivotaan sen olevan. Itse asiassa on hämmästyttävää, että löytyy ihmisiä, joilla sukupuolen ilmiasu ja oma kokemus itsestä on kaikilla osa-alueilla vain ns. perinteisen miehen tai naisen ominaisuuksien mukainen. Tosiasia lienee myös se, että jokaisella
meistä sukupuolinen identiteetti on rakentunut ajan myötä eikä se aina ole ollut samanlainen."

---

Mitä ajatuksia yllä oleva Venholan tekstin pätkä herätti?

22 kommenttia:

  1. Haluatko kuulla totuuden? En jaksanut lukea alkua pidemmälle. Maailman tylsintä tekstiä! :D Plaa plaa plaa jne. Mä en myöskään ymmärrä mitä ihmettä tätä edelleen JAUHETAAN? Joojoo, kaikki on todenneet että on miehiä ja on naisia ja on jotain molempi/eikumpikaan- sukupuolisia. Mutta viimeksimainitut on vähemmistö ja niinhän se nyt vaan menee ettei sinunkaan tule yleisistä suuntauksista puhuttaessa mainittua jokaista yksittäistä mielipidettä vaikkapa naisen pärjäämisestä politiikassa pikkulapsiaikana. Vaikka ne on olemassa niin etpä mainitse. Miksi? No siksi kun sun näkökumlasta katsottuna on joku enemmistön mielipide joka on sielläpäin vallitseva ja tuot sen esille - ja tää on ihan FINE :D Niin se menee sukupuoliasioissakin ja se tarvitsis kans huomata ja myöntää eikä jatkaa turhanpäiväistä jurnutusta, sanon minä. Toki keskustella saa, mutta tarviiko aina aloittaa ettei mitään myönnetä tai tunnusteta? Ei lukijat ja kansalaiset nyt niin tyhmiä ole, sanon minä.... Tilastopoikkeamia aina on. Ja taas tämä ulkoisten sukupuoliasioiden VÄHÄTTELY VERSUS KOROSTAMINEN, eli on muka vain ulkoiset sukupuoli(elimet) ja nää ei määritä mitään. Ok, mutta edelleen penään että miksi sitten miehen vehkeillä syntyneet jotka tuntevatkin olevansa naisia, haluavatkin vaihtaa myös naisten "paikkoihin"? Jos ei se kerran määritä mitään? Kun ei sen pitäisi sitä ihmistäkään määrittää? Kyllä se vaan määrittää. Ja hormonit sivuutetaan kovin pienesti, samoin aivorakenteet ja esim luusotlliset rakenteet jotka naisilla on aivan erilaiset kuin miehillä. Rasvan kertyminen eri paikkoihin - you name it. Me olemme fyysisestiKIN erilaisia alusta asti, halusit tai et. Hormonit määrittelevät hyvin pitkälle mm synnytyksen kulkua ja aikaa sen jälkeen. Se ei silti tee miehestä heikompaa hoivaajaa, mutta ei se silti tee hänestä samaa kokevaakaan. Mä en ymmärrä mikä tässä on ongelma? Ei kaikkia voi näissä tapauksissa kutsua vai ihmisiksi, koska jos joku sanoo että viiskytviisvuotias nainen kulki pakkasessa takki auki sitä leyhytellen, niin en pitäis hassahtaneena, sillä on kuumia aaltoja just meneillään :D Ja jos ei joku synnyinkropassaan viihdy niin vaihtakoot ! What`s the problem?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En nyt päässyt kiinni jutun ytimeen mitä ehkä yritit sanoa. Toisekseen kirjoitit aika paljon sellaista esim. ihmisen fysiikasta, hormoneista ja kehon mallista, mihin tuossa tekstissä viitattiin ja vastattiin. Eli olemne yksilöitä - jokainen mies, nainen, intersukupuolinen, transihminen, sukupuoleton, tai mitä nyt onkaan. Jokaisen ihmisen hormonitoiminta ja sitä myöten myös vartalon malli ja rasvan määrä ja muodostuminen kehossa on erilainen. Eli on laihoja ja lihavia naisia, on pitkiä ja lyhyitä naisia. On lähes rinnattomia niitä f-kupilla varustettuja.. samanlainen aivan älyttömän iso kirjo erilaisia ihmisiä mahtuu fyysisiltä ja muilta ominaisuuksiltaan niin miehiin kuin kaikkiin muihinkin sukupuoligenreihin

      Se mitä yritän sanoa (ja nitä sps yrittää käsitellä) on, ettei ole olemassa mitään keskivertoihmistä. Ei mielipiteiltään, fyysisiltä ominaisuuksiltaan tai miltään muultakaan. Ei ole ihmistä jolla 1,7 lasta jne. Eikä ne joilla on 0 tai 1 tai 2 tai 3 tai vaikka se 8 jne ,ole tilastopoikkeamia vain ihan samalla tavalla erilaisia perheitä ja osa yhteiskuntaa. Ihan samalla tavalla esim. päätöksenteossa ja elämässä huomioonotettavia on muillakin tavoilla erilaiset ihmiset. Ei poikkeamia, vaan osana meitä erilaisia perheitä ja ihmisiä.

      Jos nämä asiat olisivat ok eikä niitä haukuttaisi tai kummeksuttaisi ja jokaiselle ne olisivat osa arkea ja kasvatusta, niitä ei tarvitsisi kenenkään enää nostaa keskusteluun, esiin ja selittää.

      Ja joo, vastailen vielä tuohon sukupuolen vaihtamiseen, mutta en nyt ymmärrä mikä siinäkään on ongelma? Kuten olen kirjoittanut, sukupuolia on erilaisia, toiset kokee olevansa jotain tiettyä sukupuolta ja ovat sinut kroppansa kanssa, toiset taas eivät. Ja sitten on ihmisiä jotka kokee olevansa molempia. Ja ei kumpaakaan. Toisille ne mekot ja korut on ihan mielettömän tärkeitä, toisille housut ja esim. meikittömyys. Toisille on valtavan tärkeää tulla puhutelluksi naisena tai miehenä, ja toiset taas kokee sen ahdistavana, riippumatta kummalla puhutellaan.

      Summa summarum: Kaikki on ihan yhtä ok ja ihan yhtä normaaleja ja ansaitsee tulla myös kohdelluksi ja huomioduksi niin eikä pelkkänä poikkeamana ja erikoistapauksena.

      Nyt näin tilastotietelijänä tekisi mieli piirtää tästäkin kaavio ja kuvaaja. :D Eli mikä on poikkeama ja minkälainen käyrä sukupuolten kirjosta tulee. Se kuvaaja kun ei ole mikään hervoton piikki keskellä janaa ja pari pistettä siellä täällä vaan pikemminkin suora viiva eli yhtä paljon erilaisia ihmisiä janan joka kohdassa.. ja näistä kaikista saadaan yhdessä se keskiarvo, joka ei siis kerro yhtään mitään.

      Poista
  2. Joo mutta kun tuo yllä kirjoitettu, sinunminunhänen, ei ole yhtäpitävä sen kanssa mitä olet itse kirjoittanut välillä. Mutta edelleen juurikin tilastotieteilijänä sun pitäis tietää että on, nimenomaan on, se keskiverto. Ja että fysiikka ja hormonit eritoten vaihtelee miesten ja naisten välillä. Se on fakta eikä se vänkäämisestä muutu muuksi. Ja sukupuolen vaihto lienee ydin tässä keskustelussa siinä mielessä että juuri sinun mielestäsi ulkoisilla vehkeillä ei ole merkitystä sukupuoleen. Minähän olen oman mielipiteebi kertonut ja se on varmaan ilmi tullut. Fyysisesti me olemme mitä olemme. Se mitä henkisesti koemme olevamme on asia erikseen. Jotenkin tuntuu että haet enemmänkin tasa- arvoa kuin sukupuolisensitiivisyyttä. Se on taas tyystin toinen asia sekin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Äsh. Fakta ja fakta, minä en tuollaista faktaa ole löytänyt tai nähnyt missään. :) Törmään ja löydän ja olen lukenut ihan toisenlaisia faktoja sitten.

      Ja tosiaan se keskiverto, keskimääräinen, keskiarvo.... Erimieltä tästäkin. Jos vaikka ajatellaan tuota suomalaisten keskimääräistä lapsilukua, niin sehän lasketaan niin että lasketaan sekä lapsettomien (joiden määrä ja osuus perheistä kasvaa koko ajan, vuonna 2012 lapsettomia aviopareja oli 36 prosenttia) ja sitten lasketaan ne yksi-, kaksi-, kolme, ...., viistoista, ... jne, -lapsiset perheet.. keskiarvo on se 1,7 lasta vaikka kellään ei tuota määrää oikeasti ole.

      Ja kyllä, jos ajatellaan esim. tämä sukupuoliasia numeroina, että on "se perinteinen miehekäs mies" ja toisessa ääripäässä "se perinteinen naisellinen nainen" ja pisteitä saa sen mukaan kuinka paljon "miehisiä ominaisuuksia henkilöstä löytyy" ja miinuspisteitä (kuinka sensitiivistä ajatella naispuoli miinuksena) sen mukaan kuinka paljon "naisellisia ominaisuuksia henkilöstä löytyy", niin saadaan viiva joka on aika suora. Ihan vaikka otettaisiin mukaan vain ne fyysiset ominaisuudet ja unohdettaisiin se sukupuolikokemus kokonaan. Se lisättynä, jana ehkä laajenee vielä hieman. Ja keskelle mahtuu sekä ne, jotka kokee olevansa sukupuolettomia, että molempia sukupuolia tai joilla on ominaisuuksia tai mielenkiinnon kohteita molemmista päistä. Eli se keskiverto, janan keskellä oleva, joukko on aika värikäs sekin. Ja myös aika iso, jos ajattelee sille janalle kaikki 5,2 miljoona suomalaista.

      Poista
    2. Kuulisin myös mielelläni, missä kohtaa en ole johdonmukainen tai mikä kohta ei ole jonkun toisen kohdan kanssa yhtenevä.

      Poista
    3. No juurihan sen kerroin :) Mutta koska et näe asioita samoin niin et luultavasti näe sitä epäyhteneväisyyttäkään... :)

      Poista
    4. Siksi mielelläni kuulisin sen, että missä kohtaa on ne pätkät/ lauseet, jotka mielestäsi sotii keskenään. :)

      Poista
  3. Ja sitten tasa-arvosta, kyllä se minusta kulkee sensitiivisyyden kanssa pitkälti käsikädessä. Tasa-arvoa on se, että kaikilla lapsilla, nuorilla ja aikuisilla on sukupuolesta, varallisuudesta, uskonnollisuudesta, asuinpaikasta, seksuaalisuudesaan tai etnisestä taustastaan riippumatta samat mahdollisuudet ja samat oikedet. Kumpikaan näistä ei tällä toteudu Suomessa(kaan) vielä tänäkään päivnä ja se on yksi syy siihen miksi sp-sensitiivisyydestä(kin) pitää puhua ja miksi sitä pitää viedä puheista myös ihan käytäntöön.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on asia joka on mielestäni täysin katsojan silmissä nyt. Mielestäni lapsien eriarvoisuus suomessa ei johdu sukupuolesta ainakaan, en ole koskaan tälläistä huomannut yli 20 vuoden äitiyden aikana. Mä en ymmärrä miten jonkun mielestä sukupuolella edes on merkitystä niin paljoa, olemme mitä olemme mutta itse luonteellamme määräämme sen minkälaisina meitä pidetään ja mihin pystymme. Biologiaa sillä ei muuteta ( ja miksi pitäisikään) mutta jokainen voi olla mitä on sitten siitä eteenpäin. Vai miten se sun mielestä on estetty?

      Poista
    2. Kyllä meillä vieläkin on normeja sille, ettei lapset voi esimerkiksi vapaasti pukeutua, harrastaa ja leikkiä vapaasti mitä haluaa johtuen oletetusta sukupuolesta. On ihmisiä, jotka ajattelevat että kaikki harrastakset, leikit ja vaatteet on kaikille, mutta on paljon vielä jotka ajttelee toisin. :)

      Lainsäädännön osalta sen sijaan räikeä epäkohta on juurikin niiden intersukupuolisten lasten kohdalla, joiden alapäätä edelleen leikellään vauvana ilman että leikeltävällä on mitään sananvaltaa omaan kehoonsa tältä osin. Kyse kun ei ole varsinaisesti mistään terveydelle tai hengelle vaarallisesta asiasta.

      Poista
  4. Yhdyn ihan täysillä kuplan mielipiteisiin!!

    VastaaPoista
  5. Uskomatonta, mutta totta, jaksoin lukea. Tuossa(kaan) ei ollut mitään uutta. Mulle nyt on kuitenkin jäänyt fiilis, että yrität kieltää koko sukupuolten olemassa olon. Että siinä olisi jotain väärää, kun pinkkiin puettu saparopäinen tyttö leikkii barbeilla?

    Sun ajatusmaalma on kyllä ihan yleisesti kannatettu niiltä osin, että naisen ei ole enää hyväksyttyä olla nainen. Sitä on pakko olla kova jätkä, että pärjää. Mä en kuitenkaan tykkää yhtään. Sukupuolen kieltämisen sijaan olisi paljon järkevämpää hyväksyä erot. Että ihan yhtä lailla tyttö on se siniseen puettu siilipäinen tyttö, joka leikkii turtleseilla.

    On yhtä monta tapaa olla nainen kuin on naisia. Eikä yksikään niistä ole väärä. (Oikeastaan miesten kohdalla tämä on vielä tärkeämpää!) Ja kun on sinut itsensä kanssa ja löytää sen oman tapansa olla nainen (tai mies) pääsee pitemmälle. On eri asia syntyä väärään kroppaan (tyttönä pojan tai poikana tytön) kuin olla poika joka tykkää leikkiä poneilla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No juuri näin :) eli oli elimet mitä oli, niin mehän sen sitten ratkaisemme minkälaisia sen sukupuolen edustajia olemme.

      Poista
  6. Ihan mielenkiinnosta kysyn nyt tämän. Tuossa kohdassa 6 lukee näin: "Kasvatuksen ohjaava vaikutus on rajallinen ja sen vaikutus käy ajan myötä yhä vähäisemmäksi. Ketään ei voi kasvattaa pysyvästi sukupuolirooliin, johon yksilö ei katso kuuluvansa. Ihmisen normaaliin kasvuun ja kehitykseen kuuluvat lisäksi vaiheita, jolloin yksilö joutuu tarkastelemaan omaa sukupuolisuuttaan ja kaikilla ihmisillä oma identiteetti on osin tietoisen toiminnan ja valintojen tulos. "
    Jos kasvatuksen ohjaava vaikutus on rajallinen, joten miksi siis on väliä miten kasvatetaan? Kasvatetaanko sukupuolisensitiivisesti vai sukupuoliroolien mukaan. Onko sillä sitten siis mitään väliä? Aikuistuessaan ihminen on läpikäynyt identiteetin ja sukupuoleen liittyvät kriisit ja toivon mukaan löytänyt omansa.

    Olen sitä mieltä, että toimintaa ei saisi rajoittaa sukupuolen mukaan, esimerkiksi siis leikkejä ja leluja ja harrastuksia ym. Pukeutumisella en osaa nähdä niin leimaavaa roolia, etteikö voisi pukeutua sukupuolen mukaan, koska mielestäni pukeutumisessa on kyse muodista ja sen suuntauksista. Mutta meillä lapsi saa kyllä tulevaisuudessa harrastaa mitä vain. Hän tykkää käyttää kotona pantojani, joten annan hänen niitä käyttää. Varmasti jossain vaiheessa hän haluaa kokeilla korkokenkiä ja mekkoja. Ja niitä saa kotona kokeilla.

    Kuitenkin psykologiseen kehitykseenkin kuuluu vastakkaista sukupuolta olevaan vanhempaan ja samaa sukupuolta olevaan vanhempaan olevia kehityskausia, jossa ihaillaan toista vanhempaa tai ollaan toiselle vanhemmalle mustasukkaisia, toiseen samaistutaan enemmän ja toiseen ei. Meillä esimerkiksi kaikki isin tekemät jutut on nyt todella in, ja poika ihailee traktoreita ja kaivinkoneita ja kaikkea pörisevää mekaanista. Ja nyt nuo pantajutut on taas jääneet vähemmälle. Ja uskon näiden kuuluvan ihan tähän ihmisen psykologiseen kehitykseen. Ja nämä vaiheet vaihtelevat ja lapsi käy niitä läpi. Ja sitten nuoruudessa ehkä tietoisemmin pohtii omaa itseään ja omia mieltymyksiään. Ja lopulta ehkä löytää sen omansa. Nämä kehityskaudet toistuvat kaikilla ihmisillä, toisilla vahvempina ja toisilla ei niin vahvoina. Onko sillä siis väliä, miten vanhemmat lapsen kasvattavat, jos kaikki nämä vaiheet kaikilla ovat? Vaikka tottakai, hyväksyvässä ilmapiirissä lapsen on helpompaa löytää oma itsensä, ja itse pidän meillä olevan hyväksyvä ilmapiiri, vaikka emme sukupuolisensitiivisesti kasvatakaan.

    Tämä nyt tällaista pohdintaa, toivottavasti edes jostakin ajatuksesta sait kiinni, kun tuntui niin vaikealta saada sitä ajatusta kirjoitettua. :D Ja tämä ei siis ole kritiikkiä, vaan ihan mielenkiinnosta. :)

    VastaaPoista
  7. "Aivojen sukupuolierot ovat selvät ja aiheuttavat todennäköisesti myös kognitiivisia eroja, koska aivoillammehan me ajattelemme, tunnemme, liikumme ja toimimme", kirjoittaa Sandra Witelson, muun muassa Albert Einsteinin aivoja tutkinut Kanadan Hamiltonissa sijaitsevan Mac-Master-yliopiston neurotieteen professori The Times -lehdessä.Cambridgen yliopiston kehityspsykologian professori ja autismikeskuksen johtaja Simon Baron-Cohen puolestaan esittää kirjassaan Olennainen ero, että naisen aivot ovat luontaisesti empaattisemmat kuin miehen aivot, jotka ymmärtävät paremmin järjestelmiä kuin ihmisiä. Selitys piilee Baron-Cohenin mukaan testosteronissa, miessukupuolihormonissa, joka erilaistaa aivoja jo ennen ensimmäistä parkaisua.

    Pojat leikkivät autoilla, tytöt nukeilla.Varhaislapsuuden leluvalinnat ovat selvästi sukupuolittuneita. Tytöt kiinnostuvat hoivaleikeistä, pojat taas kaikesta, mikä liikkuu. Pojat ovat myös tyttöjä fyysisesti aktiivisempia. Sama ilmiö on havaittu apinanpoikasilla, joten eroa ei selittäne yksinomaan sosiaalinen kulttuurimme.Miehet ovat aggressiivisempia kuin naiset.Käyttäytymistutkimusten mukaan näin on. Hormonaalista selitystä on etsitty miessukupuolihormoneista. Voimakas sikiöaikainen altistus näyttääkin selittävän aggressiivisuutta tytöissä ja pojissa, mutta aikuisissa kytkös on edelleen tieteellisesti hatara. Naiset jäävät koukkuun miestä helpommin.Nainen kehittää esimerkiksi kokaiini-riippuvuuden miestä nopeammin. Rottakokeiden perusteella näyttää siltä, että kaiken kaikkiaan addiktioalttius on geneettinen ja estrogeeni vain syventää sitä.

    Sukupuoli vaikuttaa aivoihin niin laajasti, ettei sitä voi sivuuttaa ilman että koko neurotiede vaarantuu, tähdentää Kalifornian yliopiston neurobiologian dosentti Larry Cahill.Miesten ja naisten aivot tuottavat useita välittäjäaineita - serotoniinia, dopamiinia, asetyylikoliinia, gamma-aminovoihappoa, vasopressiiniä, opioideja ja monoamiineja - eri määriä. Tämä voi selittää, miksi miehillä ja naisilla on erilainen alttius erilaisiin mielenterveyden häiriöihin. Miksi naiset kärsivät miehiä useammin masennuksesta ja miehet naisia useammin tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriöstä ADHD:stä?Tutkijoita kiinnostaa myös, miksi sukupuolet reagoivat keskimäärin eri tavoin joihinkin lääkeaineisiin. Saksassa on esimerkiksi havaittu, että traumojen hoidossa käytetty propanoli auttaa naisia muttei miehiä

    Tavoistani poiketen yllä on kopioitua tekstiä, yritin sen liittää ihan itsenään siinä onnistumatta. Tiede-lehden artikkelista kuitenkin kyse. Tällä ylläolevalla ajan takaa, että siitä huolimatta( ja sen vuoksi?) että olemme kaikki erilaisia yksilöinä - myös meitä naisia on keskenämme erilaisia, miehistä puhumattakaan, niin olemme keskenämme erilaisia myös miehinä ja naisina. Sitä ei mikään herkkyysajattelu tai kieltäminen muuksi muuta. Ja sillä ei ole mitään tekemistä sen asian kanssa, että mielestäsi on normeja joidenka mukaan tyttöjen pitää sitäjatätä ja niin edelleen. Se on vain ja ainoastaan sinun yksilönä kokemasi "normi", minä en sitä koe. Meillä on poika satubaletissa,olen löytänyt poikalapsille iloisen värisiä vaatteita kaupasta ja tyttärillä on ollut iät ja ajat meillä puissakiipeilemisen jalo taito hallussa. Ja PALJON MUUTA, eli tämäkään ei määritä heitä eikä meitä yhtään sen enempää kuin annamme määrittää. Homokin on homo siksi että on jotain sukupuolta ja pitää samasta sukupuolesta. Ei siksi, että ollaan kaikki ihmisiä ja pidetään ihmisistä.

    VastaaPoista
  8. Hei kiitos näistä kommenteiusta ja palaan näihin ristiäisrumban jälkeen. Näissä kuten edellisessä sps-postauksessa on valtavasti asioita, joita haluan kommentoida. Osasta ajattelen samalla tavalla, osasta en. :)

    Ja vaikka nämä vastaukset jää roikkumaan, niin postaan tänään vielä muutakin, kun minunkin elämä on tosiaan muutakin kuin sps:ää. Vaikka se onkin osa meidän arkea koko ajan. (Esim. Siten että lapsille puetaan puhtaat vaatteet, jotka löytyy väristä ja kuvioista riippumatta - esikoinen ja tosikoinenkin osaa jo valkkailla mieleisiä, osa on stereotyyppisiä "poikien", osa "tyttöjen vaatteita". Ja sitten jos nähdään jota kuta, toisinaan tätäkin saa selitellä.)

    Toivoittavasti tästä ei nyt jää fiilis, että koitan vältellä vastaamista. Tulee vaan maratonkommentteja ja jää kaikki muu pian väliin. Mun mekon ompelukin on vielä vähän vaiheessa, mutta toki voin sen laittaa huomenna nuppineuloilla kiinni ja kakun ilman koristeita :-D

    VastaaPoista
  9. No tosiaan kyllä tuntuu että välttelet vastaamista.. Sen aiemmankin aiheeseen liittyvän postauksen jälkeen on tullut monta uutta postausta, niitä kuitenkin ehdit kirjoitella, sekä niiden kommentteihin vastauksia. Viimeksikin oli esitetty monta hyvää kysymystä, joihin minuakin kiinnostaisi vastaukset. Mahdolliset vastaukset on tähän asti olleet vain tätä samaa kehää kiertävää soopaa.

    VastaaPoista
  10. Ihan totta, ano, että on tullut postauksia, koska elämäni on muutakin ja haluan postata myös sitä mitä kulloinkin mielen päällä liikkuu. Minulle blogi on ennen kaikkea omien ajatuksien purkamista vart. Mutta toki koen myös kommentoinnin ja keskustelun tärkeänä. Silti, se ykkös juttu minulle on se että saan omia mielenpäällä pyöriviä juttua - turhia ja enemmän turhia - ajatuksia jäsenneltyä. Ja jos saan samalla jonkin tekstin valmiiksi,voin sen samalla julkaista. Jokainen lukeekon sen mikä kiinnostaa. :) Kehää se keskustelu tuntuu kiertävän aina näissä teksteissä täältä päinkin katsottuna ja näihin saisi uppoamaan vaikka sen 24h vuorokaudessa, jos hauluaa.

    VastaaPoista
  11. Tarkoitinkin että kun vaikka kysytään pitäiskö sun mielestä yleisövessojakin olla toi 8 kpl tai vastaavaa, tai miten koulujen liikuntatunnit. Niin sivuutat tämmöiset kysymykset ihan kokonaan ja puhut tota samaa "kun sukupuoli ei ole niin yksiselitteinen". joka on tullut jo ihan selväksi. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lupaan palata tähän ja mm. siihen miltä minusta tuntuisi kumppanin sukupuolenvaihto. Ja niihin liikuntatunteihin ja moniin muihin hyviin kyymyksiin. :)

      Nyt siivoustauko, imetystä ja kokous Skypen välityksellä.

      Poista
  12. Mä kyllä ymmärrän täysin, että välillä sitä jsksaa paremmin postata jotain muuta, kun esim arjesta kertominen tuntuisi hassulta sillätavalla jälkikäteen " kävin muuten viime maanantaina kaupassa" :D Nää muut aiheet kun pysyy aina pinnalla! Mukavia ristiäisiä sinne kipakalle keskustelukumppanille :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti :) ilta mennyt imettäessä joten hommat on vielä aika vaiheessa... :/

      Poista