Sukupuoli leimaa nimen

Viime perjantain aikalaisessa oli mielenkiintoinen artikkeli suomalaisten nimien historiasta. Julkaisen artikkelin myös täällä, sillä minusta tämä oli mielenkiintoinen. Sukupuolineutraalit nimet ovat myös pinnalla tasaisin väliajoin, joten tässäpä siitäkin näkökulmasta yksi teksti lisää. Vaikka toisin luullaan, niin sukupuolineutraaleja nimejä on ollut kautta aikojen. Tällaisia nimiä ovat aikanaan olleet esimerkiksi Outi, Leino, Aino, Kaino, Lumi, Tyrsky, Jani ja Mirka. Todella modernia ja uutta  - vai mitä mieltä sinä olet?


marraskuu 7, 2014
"Professori Antti Leino arvioi, että uudet sukupuolineutraalit etunimet voivat olla keino taistella yhteiskunnan jyrkkää sukupuolijakoa vastaan. Nimien ehdottoman jyrkkä jakautuminen sukupuolen mukaan ei ole kovin vanha ja perinteinen ilmiö.
Uusien etunimien keksiminen vertautuu sadan vuoden takaiseen nimenvaihdosbuumiin
Suomalaisessa etunimistössä on käynnissä muutos, joka vertautuu 1900-luvun alun nimenvaihdosbuumiin.
Tampereen yliopiston suomen kielen professori Antti Leino kertoo, että nimistöntutkijat ovat havainneet nimenmuutostrendien samankaltaisuuden tutkiessaan väestötietojärjestelmään kirjattuja nimenvaihdoksia 1900-luvun ajalta.
Sadan vuoden takainen tilanne muistuttaa nykypäivää, jolloin käyttöön tulee paljon uusia etunimiä, joita annetaan aluksi sekä tytöille että pojille. Niiden sukupuolikytkentä vakiintuu vasta myöhemmin.
Nykyisessä nimipäiväkalenterissa on Leinon mukaan parikymmentä sukupuolineutraalia nimeä. Mukana on pari sellaistakin nimeä, jotka ovat nykyisin harvinaisempia sillä sukupuolella, jonka listalle ne ovat aikoinaan päätyneet.
Sata vuotta sitten vallitsi aika erilainen käsitys siitä, mitkä ovat miesten ja mitkä naisten nimiä. Tuolloin nimet saattoivat liittyä kansallisen identiteetin luomiseen. Tällaisia nimiä ovat Aino ja Toivo, joita annettiin aluksi sekä tytöille että pojille
Kaino ja Vieno olivat aluksi sukupuolineutraaleja, kunnes ne vakiintuivat naisten nimiksi. Outi kohtasi saman tilanteen, mutta vasta 1960-luvulla.
– Nykyisin nimi on enimmäkseen yksilöllisyyden korostamista, mutta on siinä myös vähän kansallisen kulttuuriperinnön vivahdetta kuten nimissä Lumi ja Tyrsky. Ottaa aikansa ennen kuin näkee, kummalle sukupuolelle ne vakiintuvat, Leino sanoo.
1960-luvun nimistä Jani ja Mirka olivat aluksi sukupuolineutraaleja, mutta 1970- ja 1980-luvuilla ne vakiintuivat vain toisen sukupuolen nimiksi. Pojat luopuivat Mirka-nimestä ja tytöt Janista.
Etunimi voi muokkautua lempinimestä siten, että Ami saattoi syntyä joko Amaliasta tai Aimosta.

Sattuma antaa nimelle sukupuolen

On epäselvää, mikä saa neutraalin nimen muuttumaan miehen tai naisen nimeksi.
– Siinä on hirveän iso osuus sattumalla. Tämä on itseään vahvistava prosessi, että kun se lähtee jompaan kumpaan suuntaan menemään, niin se vauhti herkästi kiihtyy, Leino arvioi.
Nimenvaihdokset miehestä naiseksi ja naisesta mieheksi ovat lisääntyneet 2000-luvulla samalla, kun sukupuolenkorjausprosessit ovat yleistyneet ja suhtautuminen sukupuolivähemmistöihin on muuttunut sallivammaksi.
– Nimenvaihdot neutraaliin suuntaan ovat ehkä pikkasen yleistyneet sekä ideologisista syistä että siksi, että ihmiset ottavat viralliseksi etunimekseen jonkun sellaisen lempinimen, johon voidaan päätyä kummaltakin suunnalta.
Leino on havainnut monia syitä sukupuolineutraalin nimen valintaan.
– Halutaan ensinnäkin taistella yhteiskunnan sukupuolijakoa vastaan. Sukupuolivähemmistöt ovat olleet uutisissa hirveän paljon enemmän kuin joskus parikymmentä vuotta sitten. Koetetaan etsiä etunimien tasolla vaihtoehtoja tälle aika jyrkälle mies-nainen-jaolle, jonka jyrkkyys ei ole kauhean vanha ja perinteinen ilmiö.
Sukupuolineutraalin nimen valinnalla vanhemmat voivat pyrkiä vähentämään yhteiskunnan sukupuolittumista, antaa omalle lapselle liikkumavaraa sukupuolijakoon liittyvissä asioissa ja antaa tilaa sukupuolivähemmistöihin kuuluville.
Vanhassa maanviljelysyhteisössä oli Leinon mukaan paljon selvempi taju siitä, että biologinen sukupuoli ei ole aukottoman kaksijakoinen.
– Jos muutaman vuoden välein syntyy vasikka, josta ei ihan heti näe kumpi se on, niin kyllä se antaa perspektiiviä tähän.
Etunimien jakautuminen miesten ja naisten nimiin ei ole universaali ilmiö, vaikka se onkin yleistä.
– Kristinuskoa edeltävän ajan muinaissuomalaisista nimistä ei ole mitään konstia sanoa, mitkä ovat alkuaan olleet miehen ja mitkä naisen nimiä. Ei tiedetä edes sitä, onko tämmöistä jakoa aukottomasti ollut. Tämä on yksi niitä kysymyksiä, joita suomalainen nimistöntutkimus on ihmetellyt alun toista sataa vuotta. Vastausta tuskin ikinä löytyy.

Sukupuoli nimen tärkein ominaisuus

Antti Leino teki touko-kesäkuussa 2011 nettikyselyn tuntemuksista, jotka koskevat vanhasta nimestä luopumista ja uuden valitsemista.
Vastausten mukaan vanhasta nimestä oli helppo luopua. Nimi ei tuntunut omalta eikä siitä luopuminen herättänyt surua.
Uuden nimen tärkeimpänä ominaisuutena pidetään sitä, että se tuntuu omalta ja se liittyy oikeaan sukupuoleen.
Leino sanoo odotusten vastaiseksi sitä kyselytulosta, että nimen valintakriteeri liittyi niin jyrkästi juuri sukupuoleen. Sekin yllätti, kuinka vähän painoa oli sillä, että nimi kuulostaisi omaan ikäluokkaan sopivalta.
Vastaajat eivät halunneet uuden nimen herättävän huomiota.
– Olisin odottanut enemmän hajontaa siinä joukossa, joka haluaa herättää huomiota ja toisaalta sellaisia, jotka haluaa päinvastoin nimen, joka on sille omalle koetulle sukupuolelle tavanomainen ja tyypillinen. Tämä ei kumminkaan päin tuntunut olevan merkittävä tekijä.
Nimilaissa on jo vuodesta 1946 ollut vaatimus, että pojalle ei saa antaa naisen nimeä eikä tytölle miehen nimeä. Onko ketään rangaistu lain rikkomisesta?
– Ei ole rangaistu, mutta on kieltäydytty rekisteröimästä nimeä väestötietojärjestelmään.
Leinon mukaan Suomessa monet haluavat seurata Ruotsin esimerkkiä, jossa vastaava pykälä on kumottu.
Suomessa nimen sukupuolenmukaisuudesta voidaan lipsua silloin, kun maahanmuuttaja tulee kulttuurista, jossa noudatetaan erilaista käytäntöä. Myös sukupuolivähemmistöjä voidaan kohdella sallivasti, jos nimenmuutosilmoituksessa on mukana transsukupuolista hoitavan lääkärin lausunto.
Antti Leino: Man, woman or me? Conflicting identities as evidenced by cross-gender name changes 2014.
Teksti Heikki Laurinolli
Kuva Jonne Renvall
Sukupuolineutraalit nimet 1900-luvulla
Lapset joille annettua nimeä on kummallakin sukupuolella vähintään 2 prosenttia tai 10 prosenttia.
neutraalit etunimet
Vastakkaisen sukupuolen etunimet 1900-luvulla
Lapset joille annettua nimeä on omalla sukupuolella alle 2 prosenttia tai alle 10 prosenttia.
vastakkaiset etunimet

Kommentit

  1. Oho, nyt tulikin uutta tietoo mulle :) Mä oon aina pitäny tyttöjen niminä: Mirka, Aino, Outi. Poikien nimiks taas olisin noista luokitellu: Jani ja Leino.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista, Anna. :) En minäkään ollut ennen törmännyt Mirka- ja Jani-nimeen tässä yhteydessä. Elia-nimikin tuli mulle uutena "sp-neutraalina"-nimenä viime vuonna. Outi sen sijaan oli "tuttu", muistan erään aikuisen joskus kauan sitten kertoneen kuinka hänestä on outoa kun nykyään tytöt kastetaan Outeiksi, kun hän vain tietää mies-nimisiä Outeja.

      Poista
  2. olipas ajatuksia herättävä kirjoitus!

    Taas kerran minun kohdallani probleemi on käsitteissä: kun puhutaan sukupuolineutraalista nimestä, minulle tulevat mieleen ensin kaikenmoiset keinotekoiset Ruu:t ja vastaavat. Kun sitten aloin asiaa tarkemmin pohtia, tajusin että ainakin kahdella omalla lapsellani kolmesta nimi on sellainen, ettei siitä välttämättä heti aukea, kumpaa sukupuolta lapsi on. Minun päässäni käsite sukupuolineutraali on huonolla tavalla arvovärittynyt. Lapsilla on sentapaiset nimet. (toinen nimi tuo tietyn ikäluokan mieleen sukunimen, toisella lapsella nimi kuulostaa selvästi poikamaiselta, paitsi tietysti minun mielestäni)

    Nimien suhteen haaste ovat itse nimien kantajat. Jos joskus elämässään sattuu törmäämään johonkuhun vastenmieliseen nimenkantajaan, on se nimi iäksi "pilalla" - olkoon kumpaa sukupuolta tai kuinka sukupuoleton tahansa. (sama liittyy varmaan tuohon käsitteeseen sukupuolineutraali, olen törmännyt siihen väärällä tavalla ja se on siksi käsitteenä väärin värittynyt?)
    Kaikki markot ovat päässäni tietynlaisia, sarit toisenlaisia, ja vaikka olisin törmännyt kuinka moneen kivaan kimmoon, petteriin tai heliin, ovat näiden nimien kantajat ikuisesti leimatut häiriköiksi tai koulukiusaajiksi tai mitä nyt ovatkaan.
    Samasta syystä varmaan jotkut periaatteessa sukupuolineutraalit (kyllä, yritän lujasti opetella tähän käsitteeseen!) värittyvät päässä jomman kumman sukupuolen nimiksi. Jos on tavannut herkän, kaurissilmäisen lumi-nimisen tanssijatytön, on ehkä vaikea ajatella että lumi olisikin topakka haalarihousuissa kulkeva pörröpää (jonka biologista sukupuolta emme lähde tässä arvailemaan...)

    Nimiin mielestäni liittyykin vahvemmin juuri tämä ajatus kantajansa näköisestä nimestä kuin sukupuolittuneisuudesta, ja siksi ensimmäinen kohtaaminen nimen kantajan kanssa värittää nimen ominaisuudet, sukupuoli mukaanlukien.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti kommentista, Marika.

      Noin se minullakin menee, että niihin nimiin on kumminkin värittynyt jonkinlainen tietty ajatus persoonasta jne ja se sukupuoli liittyy sitten taas vahvasti siihen mielikuvaan. On esim. kasa nimiä, jotka periaatteessa olisivat mielestäni nimenä nättejä, mutta sitten niistä tulee mieleen joku vähemmän mukava ja fiksu ihminen niin se saa unohtamaan koko nimen. Samasta syystä esimö. aika monet nimet on jääneet antamatta meidän lapsille. Paljon jäi esim. minun tai puolison luokkakaverien nimistä pois, jne. :)

      Ja Lumista minullekin tulee mieleen sellainen todella kaurissilmäinen ja vaalea lapsi. :D Itse asiassa tuota Lumia-nimeä joskus pohdittiin, mutta kiitos Nokian, se jäi laittamatta lapselle. Etenkin kun Lumia-kohun aikaan vielä selvisi että lumi/lumia tarkoittaa jossain keski-euroopan maassa ilotyttöä. Ja haaveissa olisi ulkomaillakin joskus asua.

      Ja meillä tosiaan lasten nimet on muotoutuneet jo raskausaikana. Tullut se jokin tietty mielikuva juuri tästä lapsesta (joka ei liittynyt sitten kumminkaan ulkonäköön). Että se nimi on juuri tälle lapselle hyvä. Ja noihin nimiin nyt ei vain ole sattunut niitä "neutraaleja" nimiä - tietääkseni. Toki jos esim. Eliakin niihin lasketaan - tai Lumi - niin sitten. :)

      Poista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit