Uskotko hyvän tekemiseen?

Mustaa valkoisella: ristiäisiin ompelemani (imetys)mekko.
Uskotko sinä hyvän tekemiseen? Onko se edes uskon asia? Joka tapauksessa "Usko hyvän tekemiseen" oli seurakuntavaali -kampanjan iskulause. Seurakuntavaalit tosin oli ja meni jo. Äänestysprosentit jäi pieniksi. Myönnän kuuluneeni näissä vaaleissa nukkuvien enemmistöön. Jos tarkkoja ollaan, en ole äänestänyt koskaan seurakuntavaaleissa. Ne vain tuntuvat jotenkin niin etäisiltä. Tultuani äänestysikään, tuli tunne, että vain "tosiuskovaisilla" on oikeus äänestää seurakuntavaaleissa. Että heidän kirkkonsahan se on. Että minä olen vain sivustaseuraaja.

Tosiuskovaiset. Niin. Ajattelisin, että ne ovat heitä, jotka perustelevat mielipiteitään Raamatun kohdilla. Heitä, jotka eivät juo alkoholia, käyvät kirkossa lähes joka sunnuntai, odottavat avioliittoon jne. Sellaisia, jotka elävät oppien mukaan.

Kuulun kyllä kirkkoon (vielä?). En tosin ole varma miksi. Olen saanut kasteen, käynyt pyhäkouluissa, seurakunnan päiväkerhossa, seurakunnan leireillä, seurakunnan iltapäiväkerhossa ja vetänyt niitä myöhemmin myös itse. Olen ollut srk-nuortenilloissa, -leireillä, -konserteissa, - tapahtumissa, riparilla, jne kuudennelta luokalta intti-ikään asti. Niin. Ja olen pitänyt kirkkohäät ja lapset on nyt kaikki (tasapuolisuuden nimissä) kastettu. Silti kyseenalaistan sen, oliko tämä kaikki tarpeen, olisiko asiat voinut tehdä toisin? Mikä on uskon, uskonnon ja kirkon rooli? Mikä sen pitäisi olla?

En äänestänyt. Oli jo tarkoitus ja valkkasin ehdokkaankin, mutta jokin tässä tökkii enkä jaksanut lähteä äänestyspaikalle. Ensinnäkin jo kampanjan nimi tökkii, sillä minusta hyvän tekeminen ei ole uskon asia. Ja se kirkon tehtävä? Itse ajattelen, että kirkko on paikka uskoon liittyvissä asioissa. Että kirkko tukee esim. uskoon liittyvissä jutuissa, uskontokasvatuksessa, sielunelämässä jne... Esimerkiksi uskoon liittyvät kasvatusasiat ei tulisi olla koulujen tehtävä vaan juurikin seurakunnan järkestämien kerhojen ja tilaisuuksien.

Ja toisaalta, kuntien tehtävä on järjestää esim. varhaiskavatukseen liittyvää kerhotoimintaa ja iltapäiväkerhoja. Tiedän varsin hyvin itsekin useamman vuoden kunnanvaltuustossa ja kunnanhallituksessa istuneena, että kuntien rahat on vähissä. Vaan miksi kirkot saa yhteisöveroista rahaa? Miksi kirkolle maksetaan kirkollisveroa, jos samalla rahalla toimintaa voitaisiin järjestää muutenkin kuin kirkon kautta? Hautausmaat ja niiden hoito on toki kallista ja koska kirkolla on tuo tehtävä (toistaiseksi), on ok, että siitä valtio kustantaa nyt ja jatkossa kirkolle osuutensa.

Henkilökohtaisesti en millään muotoa ymmärrä myöskään puoluelistoja seurakuntavaaleissa. Mitä ihmeen tekemistä puolueella on noissa vaaleissa? Olen kuullut seliykset, että on hyvä tunnustaa puolueensa avoimesti, mutta voihan sen tunnustaa ilman puolulistojakin. Eikös? Toisena selityksenä, että puolueilla on jo valmiiksi kokemusta vaaleista, joten nämä menee samoilla opeilla. En nyt uymmärrä tuotakaan. Tosin vastaavasti en pidä myöskään uskonnon sekoittamisesta politiikkaan: Yhteiskuntaa tulee rakentaa, niin että kaikilla on samat oikeudet ja mahdollisuudet eikä päätöksiä perustella sen enempää ev.luth.uskonnolla kuin millään muullakaan uskonnolla.

Toisaalta minulle on myös epäselvää mitä kirkkovaltuutetut tai neuvoston jäsenet tekevät? Pelkkää byrokratiaa? Onko kenenkään arvoilla tai puolueella tai uskolla loppupeleissä mitään väliä vaaleja ajatellen? Eikö teologisista kysymyksistä vastaa aivan muut kuin nuo vaaleilla valitut?

Huoh.. minulla on vain kasa kysymyksiä enkä vain millään ymmärrä,
miksi kirkkoa pidetään instituutiona niin vahvassa asemassa. Eikö sen pitäisi olla uskon koti?

Kommentit

  1. Vau! Ja täällä meillä on kyllä tullut selväksi mitä vaaleissa valitut tekee, sillä täähän on yhdyskunnan lisäksi yhdistetty seurakuntakin ja me entiset tietyn kunnan seurakuntalaiset ollaankin nyt kappeliseurakuntana eli osasa isompaa kokonaisuutta - joka siis määrittelee seurakunnan toimintaa, missä (eritoten missä) ja miten se toimii ja vähennetäänkö tai lisätäänkö jotain toimintaa. Kappeliseurakunnat, eli täällä syrjäkylien omat "piirit" on olleet syystäkin huolissaan että kaikki pikkuhiljaa siirtyisi pääseurakunnan tiloihin ja "alle" , käytännössä siis että kaikki keskitettäisiin kaupungin keskustan tiloihin ja työntekijöille. Aika paljon on siis merkitystä missä asuva ja miten ajatteleva ihminen täällä sinne tuli valituksi! Puoluelistoja en myöskään ensin ymmärtänyt, kunnes aloin miettimään sen käytännön tarkoitusta: nää on ne ihmiset joihin me luotamme ja olemme hyväksi katsoneet - siinä se. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Kupla, kommentista. En tosin tiedä mihin kohtaan vau liittyi, mutta olettaisin että se oli kumminkin kehu joten kiitos myös siitä. :D

      Kyllä minäkin periaatteessa teidän mitä vaaleilla valitut tekee.. en vain osaa oikein jäsentää mikä siinä on että se kaikki tuntuu näissä vaaleissa jotenkin niin etäiseltä. Ehkä se oma tunne tosiaan juontaa juurensa tuohon ajatukseen "tosiuskoivaisista"...? Mene ja tiedä.

      Oma kotiseurakuntani yhdistyi myös naapurikunnan seurakunnan kanssa pari vuotta sitten. Tosin oma pikkukuntani on se "pää"kunta, toisen vielä pienemmän tullessa mukaan. Ja toki tuossa se varojen ja tapahtumien kohdentuminen on varmasti merkittävää, kun muut yhdyskuntarakenteet (ooh, tuleepa tähän hienoja sanoja) on kumminkin niiden kuntarajojen mukaisia.

      Ja tosiaan.. nuissakin tapauksissa minusta ihmisten ajatuksilla ja uskontoon liittyvillä arvoilla sekä asuinpaikalla on enemmän merkitystä kuin sillä puolueella. ENkä nyt ihan ymmärrä miten luottamuskaan tähän liittyy? Toki, jos on hyvä henkilö, niin joo, luottamus - mutta entä se puolue ja seurakunta, miten ne saa kytkettyä tähän? :)

      Poista
  2. tuleva entinen srk-neuvostolainen vastaa - tosin voin puhua vain oman seurakuntani puolesta, ja tosiaan, sellaisena luopiona joka nyt jättää paikkansa toisille.

    1. On pakko uskoa hyvän tekemiseen. Meidän seurakunnassamme kaikki diakoniatyöntekijät ovat loppuunpalamiseen asti uupuneita. Kaupungin resurssit eivät riitä: ei ole kuuntelijoita, eikä rahaa vaikka pitäisi olla. Diakoniatyöntekijämme eivät ehdi kuunnella kaikkia, eivätkä kykene avustamaan riittävästi. Yksi kirkon keskeisimmistä tehtävistä on diakonia. Ja tämän päivän yhteiskunnassa se on todella tärkeä tehtävä.

    2. Puolulelistoja en ymmärrä minäkään. Käytännössä ainakaan meidän seurakunnassamme mahdollinen puoluepoliittinen tausta ei ole juurikaan päätöksenteossa vaikuttanut tai ainakaan näkynyt. Itse olin seurakuntalaisten, en puolueen, listalta. Mahdollisissa äänestyksissä ja muussa päätöksenteossa kukin listalainen otti kantaa omantuntonsa mukaan.

    3. Varhaiskasvatus- ja nuorisotyöhön pätee sama kuin diakoniaan: kunnat eivät taida kyetä vastaamaan kysyntään, seurakunnat järjestävät yhä pienenevillä resursseilla toimintaa. Nuorisotyö on meillä hyvissä kantimissa, lähes olemattoman pienillä resursseilla. Meidän seurakuntamme vahvuus - meillä tarjotaan nuorille tilaa olla ja hengailla. Sama pätee varkkareihin.

    4. tosiuskovainen - salli mun nauraa! Juu, kyllä sikäli että olen luterilainen kristitty. Mutta sieltä suhteellisen liberaalista päästä kuitenkin, vaikka melko säännöllisesti löydänkin tieni kirkon penkkiin. Niin kauan kuin olen kirkon jäsen, se on minun kirkkoni. Vaikka sitten ottaisin sieltä vain ne kasteet, häät ja hautajaiset. Tärkeitä asioitahan ne ihmisen elämänkaaressa ovat. Silloin pitää olla mahdollisuus niihin asioihin halutessaan vaikuttaa. En minä kuntalaisenakaan kaikkia kunnan palveluita tarvitse tai halua, mutta voin silti äänestää vaaleissa ja olla asiasta jotain mieltä. Tai valtiollisissa vaaleissa. EU:sta puhumattakaan.

    5. Jätin seurakuntaneuvoston, koska koin että vaikuttamisen mahdollisuudet ovat hyvin pienet. Päätösehdotukset tulevat virkamiesvalmisteltuina, itse toimintaan pystyy paljon enemmän vaikuttamaan olemalla toiminnassa mukana. Rahanjaosta, toiminnan pääsuunnista, henkilöstövalinnoista, virkojen jäädyttämisistä...semmoisista asioista olemme olleet päättämässä. Vähän siihen tapaan kuin jonkun yhdistyksen hallitus?

    6. Kirkon ja seurakuntien rooli ja asema on muuttumassa, ihan selvästi. Murroskautta eletään. Niin kauan kuin yhteiskunta ei kykene kantamaan vastuuta vähäosaisista, on kirkolla tehtävää. Niin kauan kuin on yksinäisyyttä, ihmisennälkää, sisäistä tyhjyyttä, on kirkolla tehtävää. (kaikki kirkon jutut eivät ole raamattu- /rukouspiirejä!)
    Vaaleilla valittujen mielipiteillä ja arvoilla on merkitystä vaikkapa siksi, että kirkolliskokoukseen valitaan edustajat näistä maallikoista: he ohjaavat sitä suuntaa, jonka kirkko tulevaisuudessa tässä yhteiskunnassa ottaa. (vaikkapa tämä kuuma sukukupuolineutraali avioliitto-aihe: kirkolliskokous, sen edustajien arvot ja asenteet tulevat vaikuttamaan siihen, minkä kannan kirkko asiaan ottaa)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Dodiin.. koitetaas vastailla tähänkin. Kohta kerrallaan.

      4. Aloitetaan tästä tosiuskovaisuudesta. Linkin takana juttu: Räsänen alkaa noudattaa Raamatun käskyjä. ;)

      Ei vaan, kyllä tämä tietyllä tavalla pohjaa aika pitkälti niihin omiin teologisiin pohdintoihin uskosta, uskonnoista ja uskovaisuudesta. Että mitä on usko ja mitä on olla uskossa? Mihin oikeastaan uskoo, jos sanoo uskovansa? Mihin uskoo silloin, kun kuuluu esim. ev.luth.kirkkoon ja sanoo uskovansa, muttei kumminkaan elä uskon ja uskontonsa oppien mukaan? Jos niillä opeilla ei ole väliä, miksi kuulua juuri ev.luth.kirkkoon?

      Niin. Näitä minä pohdin ja kun en itse noudata "oppeja" (moni nistä vaikuttaa järjettömän typerältä), niin en voi sanoa että pitäisin itseäni silloin juuri tämän kirkon uskovaisena (tai jotain). Jäsen kyllä, ateistikin voi olla jäsen ja ihan yhtälailla kaikilla oikeus (ja velvollisuus?) äänestää. Mutta kun... mutta kun olen jo lähtökohtaisesti erimieltä siinä, että kirkon ei tulisi olla mikään palveluntarjoaja, vaan se on julkisen sektorin homma. Tietty sisältä päin olisi tuotakin hyvä muuttaa. Pitäisi kaiketi löytää seuraaviin vaaleihin samanhenkisten lista :D (Ja ei, se puolue ei tähän kyllä liity, ei niin mitenkään.)

      Poista
    2. Yle, 20.11.2014: Kirkon rahoitus menee uusiksi: Mitä kirkon toimintoja julkisilla verovaroilla pitäisi rahoittaa?
      "Kirkon rahoituksen remontti etenee. Jatkossa evankelis-luterilaisen kirkon saama yhteisövero poistuisi ja tilalle kaavaillaan lakisääteistä valtionrahoitusta, jos eduskunta hyväksyy hallituksen esityksen. Onko oikein, että kirkon toimintoja aletaan rahoittaa julkisin verovaroin, jolloin myös kirkkoon kuulumattomat osallistuisivat kustannuksiin?"

      Yllä olevaan artikkeliin liittyen, minusta kirkon ja valtion suhdetta pitäisi arvioida laajemminkin ja tuo valtionrahoitus pitäisi minusta suhteuttaa tosiaan esim. hautaustoimintaan.

      1. Resurssipulan tunnustan. Mutta jos miettii mistä kirkko/seurakunnat saavat rahaa oman toiminnan pyörittämiseen, niin eikö se tule juurikin sieltä samasta pussista, mistä ne kuntienkin rahat tulevat? Eli pitkälti veronmaksajien pussista. Entä jos ne samat rahat ohjattaisiin kuntapuolelle (esim. kirkollisveron pienennys/poisto ja kunnan veroprosentin nosto samassa suhteessa), olisiko samantyyppisen palvelun tuottaminen kuntapuolella kalliimpaa?

      Minkä verran samantapaista toimintaa kirkko/kolmas sektori pystyisi järjestämään ilman rahaa? Diakonia työtähän tehdään myös vapaaehtoisvoimin jonkin verran. Siis ihan sitä arjen apua ja läsnäoloa. Itsekin olen kahdesti ollut erään vanhan naisen luona siivoamassa, leipomassa ja juttelemassa joskus teini-iässä. Juu, ei sama kuin ammattilainen, mutta apua kumminkin. Paljonko esim varsinainen diakonia toiminta maksaa kirkolle?

      Poista
    3. Oppeihin ja uskoon liittyen: eivätköhän ne molemmat ole aika subjektiivisia asioita - koenko uskovani ja kuinka ja vielä enemmän: noudatanko /haluanko noudattaa niitä oppeja, puhumattakaan siitä, millä tavalla niitä noudatan. (emme me aina kaikkia valtion lakejakaan noudata :))
      Jäsenenä (kirkon /kunnan /valtion /yhdistyksen jne) minulla on mahdollisuus osallistua päätöksentekoon. Kun pohdit tuolla tekstissäsi että voiko sivustaseuraaja äänestää, niin juuri tällä perusteella mielestäni voi. Saa kai vaikka yhdistyksen vaalikokoukseenkin osallistua, vaikka ei mitenkään muulla tavoin toimintaan osallistuisikaan? Eduskuntavaaleissakin saa äänestää, vaikka ei voisi vähempää kiinnostaa. (vaikka tietysti eduskunnan asiat tavalla tai toisella sivuavat meitä kaikkia)

      Sitten mennään huterille vesille, minulla ei ole mitään ylevää faktaa tästä mutta:

      lähtökohtaisesti olen sitä mieltä, että kirkon tai edes kolmannen sektorin vastuuttaminen hoitamaan kuntien tai valtion tehtäviä ei ole oikein. Jos kunnan tehtävä on huolehtia vaikkapa asianmukaisesta vanhuspalvelusta, niin sitten on huolehdittava. Ei sitä voi jättää kolmannen sektorin tehtäväksi, vielä vähemmän kirkon. (tästä ollaan vissiin samaa mieltä?) Niin tärkeä tehtävä kuin diakonia kirkolle onkin, oikeasti ei voi olla niin, että kunnan luukulta ei saa edes lämmintä kättä, ja kirkostakin vain soppalautasellisen.
      Jotenkin ne rahat pitäisi saadan jakoon sillä tavalla, että tietyt palvelurakenteet toteutuisivat kaikille ja kaikkialla Suomessa. Nythän on paljon päällekkäisiä rakenteita - joku roti tähän systeemiin! Eli kyllä, samaa mieltä: vähävaraisten rahallinen tukeminen ei voi olla kirkon tai kolmannen sektorin tehtävä. Resurssit järkevästi jakoon, yhden luukun malli käyttöön!

      Kirkon rooli ja asema tulee muuttumaan, se on ihan selvä. Ja paljon. Voin ihan helposti kuvitella, että kirkon rahoitus muuttuu, mikä heijastuu hyvin vahvasti kirkon ja seurakuntien toimintaan. Se tulee haastamaan kirkon työntekijöitä ja luottamushenkilöitä - myös nämä rakenteet joudutaan miettimään uusiksi. Ja niin saakin olla, ehkä se tekee jopa hyvää. Mutta isot rakenteet muuttuvat hitaasti.

      Poista
    4. Yritänpä taas koota ajatuksia...

      Kupla tuolla uusimmassa postauksessa kommentoi tuohon uskoon ja oppeihin näin ja komppaan tuota täysin.

      " mulle uskominen tai epäuskominen on mun oma henkilökohtainen juttu, uskon tai en usko omalla tavallani miten uskon ja mihin uskon - ei ole olemassa tässäkään vain mustaa ja valkoista siis - ja minun sitä kokemustani uskonnosta ei kukaan ulkopuolinen ihminen - tai kokouksellinen ihmisiä - tai laki tai pykälä tai mielipide tai suvaitsevaisuus tai suvaisemattomuus pysty muuttamaan mihinkään suuntaan."

      Ja siis tuohon äänestykseen: Tiedän kyllä nuo jututperustasolla. SIis esim. kenellä on oikeus äänestää (16 vuotta täyttänyt kirkon jäsen), mutta tähän asti se oma subjektiivinen kokemus aiheeseen liittyen on ikään kuin mukamas työntänyt minua sen verran kauas etten ole _kokenut_ voivani äänestää. Ja ensimmäisiä kertoja se alkaa harmittaa. Sekä se, että olen kokenut niin että se etten ole äänestänyt.

      Poista
    5. Jep.. kirkkohan joutuu jo tällä hetkellä tekemään muutoksia omiin toimintoihinsa. Eli muutos ja keskustelu on jo käynnissä. Eli esim. vähävaraisten rahallinen tukeminen tai varhaiskasvatus tai sosiaalipalvelut ei todellakaan ole kirkon vastuulla. Siis toki kirkkokin saa huolehtia ja tehdä niin kuin parhaaksi näkee, mutta ne asiat pitäisi olla kunnolla julkisella puolella.

      Varhaiskasvatus- ja nuorisotyöhön (diakonia): kunnat eivät taida kyetä vastaamaan kysyntään, seurakunnat järjestävät yhä pienenevillä resursseilla toimintaa. Nuorisotyö on meillä hyvissä kantimissa, lähes olemattoman pienillä resursseilla. Meidän seurakuntamme vahvuus - meillä tarjotaan nuorille tilaa olla ja hengailla. Sama pätee varkkareihin.

      Oulussa on nyt reilun vuoden verran toiminut kaupungin järjestämä avoin ilmainen varhaiskasvatus. Eli kaksi työntekijää vastaa yhdessä paikassa 3x18 hengen lapsiryhmistä eli yhteensä 54 lapsesta + perhekerhosta. Tällä on saatu säästöjä, kun päiväkotiryhmistä on päässyt siirtymään lapsia kerhotoiminnan pariin, joka on edullisempaa ja samalla on saatu tarjottua palvelua kotona oleville lapsille/perheille. Ei olisi mahdoton toteuttaa pienemmissäkään kunnissa. Ja taatusti toisi säästöä sielläkin ja auttaisi useita lapsiperheitä (ilman että tarvitsee sitä kolmatta sektoria/kirkkoa).

      Eli nuo kaksi lastentarhanopettajaa toimii täyspäiväisesti:
      Maanantaina ryhmä 1 klo 9-12, tämän jälkeen hallinnollisia tehtäviä ja siivousta/suunnittelua.
      Ti ryhmä 2 klo 9-12, ryhmä 3 klo 13-16
      Ke ryhmä 1 klo 9-12, perhekerho 13-15
      To ryhmä 2 klo 9-12, ryhmä 3 klo 13-16
      Pe ryhmä 1 klo 9-12, tämän jälkeen taas hallinnollisia tehtäviä.

      Ryhmissä 2-5-vuotiaita lapsia, omat eväät, kerho/pikkukoulu ilmainen.

      Imatralla on lastensuojelussa päästy säästämään kun palkattiin ensin kodinhoitajia. Sen jälkeen tulleilla säästöillä on päästy palkkaamaan lisää kodinhoitajia.

      Heinola: 10 työntekijän palkkaaminen kannatti

      Kunnilta ja päättäjiltä vaaditaan rohkeutta. Joskus se panostaminen siihen ennaltaehkäisevään työhön kannattaa, se parantaa monien tilannetta ja tuo niitä kaivattuja säästöjä.

      Eli noilta osin ei tarvittaisi esim. sitä kirkkoa huolehtimaan kerhotoiminnasta, siihen voisi kunta panostaa samalla rahalla itse.

      Poista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit