sunnuntai 2. heinäkuuta 2017

Kesä-ämpäristä tekemistä kesäksi



Näin koulujen loputtua erään facebook-tuttavani seinällä Summer Bucket -listastasta kuvan. Perhe oli koonnut siihen kesän aikana tehtäviä juttuja, jotka täytyy tehdä koko perheen kanssa. Idea oli minusta aivan loistava! Ikään kuin to do -lista, mutta kiva ja koko perheen yhteinen. Niinpä eräänä lauantaisena aamuna kesken koko perheen yhteisen "en jaksa / halua siivota" kinastelun kehitimme tehtäväradan, jonka yhdeksi tehtäväksi olin valinnut Kesä-Ämpärilistan kirjoittamisen.

Tehtävärata sisälsi erilaisia siivoustehtäviä kilpailun muodossa. Siinä vaiheessa kun 7-vuotiaamme nakkasi lelut sängylle valittaen koko kilpailua aivan typeräksi kun oikeasti on kyse vain siivouksesta eikä tehtäväradasta, napattiin kehiin seuraava ämpäritehtävä. Tuttavan listasta sain jo aika hyviä vinkkejä siihen mitä listaan voisi tulla, joten ehdotuksista äänestettiin ja hyväksytyt listattiin.


Näitä on pyritty toteuttamaan arkena ja viikonloppuna pienin palasin kaiken kiireen keskellä. Suurin osa sellaisia, jotka eivät vaadi suuria taloudellisia panostuksia. Voi olla, että huvipuistot ja muut rahareiä't jää tänä kesänä kokonaan väliin, kun tuloja tulee vasta syksyllä - vaikkakin töitä on tehtävänä senkin edestä.

Torinrannan aamupalabrunssilla oltiin kesäkuun alussa. Käytiin ruokakojut lävitse ja päädyttiin ostamaan ruokaa kahdesta kojusta ja kolmannesta lätyt ja neljännestä jätskit. Kaikkea vähän yhdessä naposteltavaksi, minkä jälkeen kävelyä ja kirjastokäynti. (Lisää retkikuvia aiemmassa postauksessa kuvituskuvina.)




Kojuilta sai kyllä aivan ihania ruokia, vaikkakaan ne eivät lopulta lapsille juuri maistuneet. Koko ruokailu meni vastaillessa vuorotellen jokaisen kysymyksiin: "Joko mennään ostamaan lättyä ja jätskiä? Joko nyt? En jaksa odottaa. Entä nyt? Kestääkö vielä kauan?" Jos siis menemme toistekin (esim. ensi kesänä), niin ensin ne jätkit lapsille ja kävelyreissun jälkeen sitten ruoka. Nih.

Muutoin tunnelma oli välimerellinen. Harvoin tulee syötyä kodin ulkopuolella ja oikeasti ulkona. Ehkä siksikin muistot parin vuoden takaiselta Barcelonan lomalta ulkonasyömisineen tulivat niin kirkkaasti haju, maku ja äänimuistoihin tuulen tuivertaessa korvien vieressä ja meren hiljaa kuiskiessa kojujen takana. Tuota tunnelmaa kaipaisin enemmänkin kesähetkiin.



Kävely sillan yli Pikisaaren kauniiseen ympäristöön kannatti myös. Lapset löysivät kesän ensimmäiset puhalluskukat ja pääsivät puhaltelemaan niitä. Kauniit rakennukset ja maisemat luovat jotain muuta tunnelmaa kuin mihin Oulussa olen yleensä tottunut. Rantatonttien ihanista asunnoista hulppeine terasseineen pieniä palasia omaan unelmakarttaan ja omaan unelmakotiin. Omaan kotiin.

Voikukkia kaarisillan kaiteisiin rakkauden riippulukoiksi lasten toiveesta. Hyppyjä sillalla tuntien sillan värähtelyt jalkojen alla. Kaiteiden välistä kurkkimista rantaan, jossa harrastevesilautailijat surffailivat vaijeria pitkin menevässä moottoroidussa vetonarussa. Niin ja pieniä satuhetkiä kirjaston satuhuoneessa eri rooliasuja testaillen. Meidän perheen kesä. Tai ainakin palasia siitä. Entä teillä?

// Elina


2 kommenttia:

  1. Ihana Oulu! Tässä on pidemmän aikaa ollut mielessä, että kun me jonain kesänä (ei ehkä tänäkään vuonna) vihdoin lähdettäisiin käymään Oulussa (sen ympäristössähän sitä kyllä pyöritään, mutta aika menee usein sukulaisten luona kun me kaikki juututaan juttelemaan) niin pitäisi poiketa tuolla Ainolanpuistossa. Mukavat ja kauniit muistot minulla on siitä siltä ajalta, kun vielä Oulussa asustelin. Ne näkymät olisi mukava näyttää perheellekin :) Toki vielä on kesää jäljellä, ja jos elo-syyskuussa olisi vielä lämpöisiä päiviä ja ehkä saisin pidettyä vuosilomiani, niin... :)

    Meidän kesä on kulunut paljolti ihan arjen pyörteissä. On kuitenkin käyty kahviloissa, herkuteltu marjoilla, saunottu, uitu, päästy nyt sinne reissuun ja nautittu Tampereesta, oltu paljon pihalla ja poimittu kukkia. Kesälukemisista jotain kirjotitelinkin. Paljon olisi vielä sellaista, mitä olisi mukava toteuttaa... mutta ehkä tässä ehditään :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Janni, kommentista! ^_^

      Onhan tämä ihana asuinympäristönä. Ollaan kotiuduttu ja löydetty se oma ympäristö lasten kanssa. Ja kun tuutte, ilmoittele jos vaikka ehdittäisiin nähdä! Vaikka uskon kyllä ettei se ole niin yksinkertaista. Monesti mekin ollaan teidän nurkilla, mutta ei ole aikaa nähdä muita kuin sukua.

      Tampere olisi kans ihana lasten kanssa kokea. Mulla olisi sielläkin serkkuja ja eno ja kolme parasta lapsuuden ajan kaveria perheineen. Ehkä ensi kesänä... tai sitten tänä vuonna. Mistä sitä tietää! :)

      Poista