Vauva-arkea ja arvontaa

Kesällä alelaarista löydetty jämäkangas. Nyt siitä tuli kuopukselle velour-haalari.
Onko elämä kiireellistä? On. Väsyttääkö? Väsyttää. Saatteko apua arkeen? Öh.. no joo kai, ehkä jostain, jos oikein tarvitsisi. Tarvitsetteko? No ei kai. Onko isovanhemmat tai muita sukulaisia tai läheisiä lähellä? Ei. Auttaako isä lastenhoidossa? Hoitaa iltaisin ja viikonloppuisin aikalailla fifty. Entä kotitöissä? Joo. Mikä on oma vointi? Hyvä. Onnellinen. Väsynyt vain.

Niin. Että kyllä täällä blogin toisella puolella ollaan elossa - hyvinkin elossa sellaisina päivinä, kun yöllä ei ole juurikaan nukuttu, koko pehe on herännyt puoliviideltä, isommat lapset tappelee ja kiukuttelee sen minkä ennättää jajjaja. Pahinta tässä on se, ettei noiden kahden riitoja voi sovitella koko aikaa eikä ehdi käydä mitään rakentavia keskusteluaja, kun kuopuksen pitäisi saada ruokaa (ja se tarttee sitä koko ajan, kun ruoka lentää alati kaaressa ulos). Isommat ei kaiken huutonsa keskeltä kuule puhetta, huuto ei kuulu eikä tehoa sen paremmin ja kädet ja ihmiset ei riitä erottamaan isompia toisistaan. Eilen painuin lopulta vauvan kanssa toiseen huoneeseen ja isommat jäi huutamaan oven taakse. Parin minuutin huudon jälkeen esikoinen käveli pois, tuli rauhassa takaisin ja totesi tomerasti tosikoiselle: "Tule tosikoinen, lähdetään yksin ulos, kun äiti on tommonen. Puetaan." Noniin. Tässä vaiheessa avasin oven paljas pyllyisen vauvan kanssa ja vihelsin pelin poikki. Ulos ei mennä nyt. Pestään vauvan pylly, syödään ja sitten mennään koko porukalla.

Luonnoksissa on lisää tekstiä tulossa myös tuolla sukupuolisensitiivisyysteemalla, vaikka arvonta onkin huomenna Lasten oikeuksien päivänä. Vielä ennättää siis kommentoida sinne ja osallistua, mikäli arvonta kiinnostaa. Järjellisen - tai edes sinne päin - tekstin tuottaminen ottaa aikansa näillä univajeisilla puuroaivoilla. Vastauksia on kyllä tulossa myös kommentteihin. Tällä hetkellä vastauksetkin on vasta hajanaisia lauseita tai sanoja ranskalaisilla viivoilla luonnoksissa.

Hauskaa keskiviikkoa!

Kommentit

  1. Nätti toi sun tekemäsi puku. Mä en osaa paikata edes reikää vaatteesta siististi =D
    Ai että muakin jo valmiiksi mietityttää ja vähän kauhistuttaa mitä tästä arjesta vielä tuleekaan kolmen lapsukaisen kanssa.
    Jaksamisia sinne :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En osaa minäkään paikata siististi.. sukkahousuja paikkailen silloin tällöin. Siistit? Ei! :D

      Ja kiitos.. puuh.. kyllähän se tästä.. kuopuksen kanssa taas valvotaan tässä.. syödään, puklataan, syödään puklataan kaikki ulos, kipristellään.. nyt on taas tissit tyhjät. Johan tässä on monta tuntia syötykin :( jäi se kauppareissukin tältä päivää.

      Poista
  2. Voi, että :) Tekisi mieli jotenkin auttaa.. Syökö vauva ollenkaan tuttia vai onko se vaan yhtä imetystä aamusta iltaan? Tsemppiä kovasti! (Kolmen samanmoisen tissitakiaisen kanssa aikoinaan taistellut ja silti vielä hengissä! Jos edes vähän lohduttaa...!)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Kitta. Ennen tätä kolmosta hädin tuskin uskoin ettei joku söisi tuttia. Kaksi edellistä, kun ovat mussuttaneet niitä syntymästä - esikoinenkin. Mutta ei tämä. Jo kuus viikkoa ikää ja suu ei tunnu edes aukeavan tutille. Tosin ei se nälkään auttaisikaan. Ja nälkä on tosiaan koko ajan. Kun saa syötyä, kaikki ruoka tulee ulos ja taas on nälkä. Ja taas sama juttu. Ja taas ja taas.. ja sit on tissit tyhjät.. niin turhauttavaa :( Juu, eipä ole pystynyt sairaalallekaan mitään luovuttamaan.. tai no kuudessa viikossa yht. alle litran.

      Poista
    2. Omiin kokemuksiin perustuen: voi tuntua ettei vauva saa mitään masuunsa kun ruoka tulee ulos, mutta kyllä sinne kuitenkin yleensä jotain jääkin vrt vaippa märkänä ja paino nousee/ei laske. Tuttimerkkejä on erilaisia, vaikea sanoa voisiko olla hyvä kokeilla erimerkkisiä, jos kelpaisi. Itse kokeilin kaikkea, ei kelvannut. Tissit voi tuntua tyhjiltä, mutta kyllä se herumisrefleksi tuo sitä maitoa lisää (itse ajattelin vesiputousta kun imetin, joku vinkki jostain bongattu, auttoi herumisessa kun rinnat tuntuivat tyhjiltä.) Varmaan lääkäriltä voi kysyä onko pulauttaminen normaalin rajoissa, meillä helpotti viimeistään siinä vaiheessa, kun kiinteät tulivat kuvioihin, tiedän ei helpota nyt. Olisiko mahdollista saada niitä omia rentoutumisen hetkiä välillä, että saisi kerättyä (edes vähän) voimia ja taas jaksaisi? :)

      Poista
    3. No siis minusta maitoa voisi vielä herua, mutta sinä vaiheessa kun se alkaa olla tyhjä monen tunnin syöpöttelyn jälkeen, menee vauvalla hermot. Kyllä sieltä sitten taas tunnin-parin päästä jotain irtoaa. Ja jos olis aikaa, pumppaisin ja tilaisin itse lisää vauvalle (ja sairaalalle) mutta en ehdi joka päivä pumpata.. tai jaksa.. haluan välillä istua ja esim kirjoittaa tänne, jos jostain pieni rako löytyy (esim. nyt kun nukahti rinnalle ja pystyy puolittain kirjoittaa).

      Ja joo, lääkäriltä on tarkoitus kysyä nyt 2kk neuvolassa. Kahden ekan kanssa meillä on ollut käytössä gaviscon ja totta puhuen otin sen nytkin käyttöön vaikkei lääkärin kommenttia ole. Lääkettä kun oli keskimmäisen jäljiltä vielä. Ja se helpottaa jonkin verran. Mutta välillä taas on ihan toivoton olo tuon pulauttelun kanssa.

      2 viikon ikäisenä painoi 3,1 kg.. ajattelin ettei painoa voi olla tullut nimeksikään tuolla pulauttelulla, mutta pah! Painoa 1kk 3,7kg! Nyt ikää kuus viikkoa eli vielä pari viikkoa seuraavaan neuvolalääkäriin.

      Ja ihan järkkyä kuinka tämä aika juoksee - KUUSI VIIKKOA JO!? O.o

      Ja jo, pieniä hetkiä sieltä täältä. Esim. yksin kauppaan illalla, kun puoliso nukuttaa lapsia, tai hetkiä tässä (kun näköjään isommat riitelee, eli sinne taas).

      Poista
    4. Tsemppiä! Paino nousee ainakin hienosti :)

      Poista
    5. Minun piti liittää edelliseen viestiin (mutta unohdin) tämä teksti, joka lohdutti minua suuresti ensimmäisen tissitakiaiseni aikoina: http://imetys.fi/index.php/tukea-tietoa/imetystietoa/laheisyys-auttaa-suuritarpeista-vauvaa

      Myös muuta tietoa sivuilla, jos kiinnostaa :)

      Poista
    6. Kiito, linkkivinkistä. Aika paljon tosin esikoisen jälkeen tuli noita luettua :) (Esikoisen, jota ei koskaan imetetty.*)

      Poista
  3. Meilläkin tuntuu ettei 8 ja 9 vuotiaat mitään muuta teekkään kuin tappelee.. Muistelisin että eniten kaipasin nukkumista lasten ollessa pieniä.. silloin vuonna 90 luvun taitteessa ja tuolloin näiden poikien ollessa pieniä. Mikään siis ei ole muuttunut 20 vuodessa :) JAKSUJA!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit