perjantai 29. toukokuuta 2015

Mistä sitten olisi pitänyt leikata

Oli ajatus, oli aate, oli köyhän asia ja edistyksen lipun kantaminen. Puhuttiin jopa sydämen sivistyksestä ja mahdollisuuksien tasa-arvosta.

Nyt puhutaan "kriisitietoisuudesta". Moniin suomalaisiin on saatu iskostettua ajatus suurista leikkaustarpeista. Leikkaus ei kumminkaan aina ole sama kuin säästö. Toisinaan leikkaukset kasvattavat menoja ja säästö olisikin tullut nimenomaan budjetoimalla toimintaan lisää rahaa.

Höpöhöpö, sanoo moni ja toteaa että nyt on pakko leikata. "Sitä, tätä ja tuota oikeutta käytetään väärin, kyllä minä olen nähnyt, on ihan oikein että tuosta leikataan." Sydämeeni sattuu. Katkeruus ja kateus estävät tekemästä fiksuja - inhimmillisiä ja taloudellisia - päätöksiä. Leikkauksia ja rajoituksia puolustellaan omalla mielipiteellä eikä faktoilla ja tutkimustuloksilla. Samalla katkeruuden ja kateuden annetaan ajaa ohi mahdollisuuksien tasa-arvosta, köyhän asiasta, edistyksen lipun kantamisesta ja sivistyksestä.

Ei haluta ymmärtää, ei kuunnella, ei edes katsoa tuloksia siitä, mitä vastaavat toimenpiteet voisivat saada (ja ovatkin saaneet) aikaan pitkällä tähtäimellä. Kun on se periaate. On se mielipide.

Ennaltaehkäisy tuntuu monelle olevan täysin vieras käsite. Sitä se tuntuu olevan myös monelle hallituksessa istuvalle. Totta kai politiikkaa tehdään pitkälti ideologisin arvoperustein. Ne eivät vain läheskään aina kohtaa todellisuuden kanssa. On sanomattakin selvää, että talouden hallinnassa ja ymmärtämisessä on monilla haasteita ellei suoranaisia vaikeuksia. Päättäjilläkin.

On siis syytä muistuttaa, että niin kauan kuin Suomessa on edes jollain tapaa tarkoitus pitää huolta heikommassa asemassa olevista, ei leikkaukset esim. matalan ja kevyen tason palveluista vähennä ainoatakaan senttiä. Pikemminkin päin vastoin. Jos leikkauksilla halutaan säästöä, silloin pitää lopettaa raskaammatkin palvelut ja jättää ihmiset oman onnensa nojaan.

Esimerkiksi koulutus on ollut Suomen nousun ja kasvun perusta. Opintotukeen kohdistuvat rajut leikkaukset tulevat pidentämään valmistumisaikoja, mutta ei kai se haitanne. Sehän se leikkauksen idea olikin - vai?
Helsingin Sanomat kirjoitti keskiviikkona kuinka esimerkiksi Oulu on saanut vuositasolla säästöä päivähoidossa kaksi miljoonaa euroa ja vantaa 1,4 miljoonaa euroa. Oliko tehty leikkauksia? Oliko lisätty byrokratiaa ja tehty rajoituksia? Ei. Oli satsattu ilmaiseen avoimeen varhaiskasvatukseen ja tarjottu sitä perheille. Perheet olivat saaneet valita itse heille parhaimman vaihtoehdon.

Viime viikolla uutisoitiin Vaasan kaupungin säästäneen 10 kuukauden aikana noin 500 000 euroa siirryttyään vastuulääkäripalveluun vanhusten hoidossa. Ei oltu leikattu, vaan panostettu lääkäripalveluihin. Säästöt Vaasassa olivat tulleet suurelta osin ambulanssikuljetusten ja päivystyskäyntien vähentymisen seurauksena. 
30 000 asukkaan Imatra säästi miljoonia euroja lastensuojelussa. Imatralla ei oltu lähdetty leikkaamisen ja nopeiden näennäisten säästöjen tielle, vaan kaupunki oli palkannut lisää perhetyöntekijöitä. Budjettiin lisätty 200 000 euron raha pantiin ennaltaehkäisyyn.

Raisio puolestaan säästi miljoona euroa parissa vuodessa tarjoamalla perheille matalan kynnyksen palveluita ilmaiseksi. Tämäkin säästö ilman leikkauksia ja rajoituksia Yksi esimerkki tästä on uusi mahdollisuus saada perhevalmennusta kirjastosta.

Esimerkkejä ennaltaehkäisyn hyödyistä löytyy vaikka kuinka - otetaanko näitä toimintatapoja käyttöön vai ollaanko nyt vain periaatteesta vastaan?

8 kommenttia:

  1. Jo vaalien alla tiedettiin, että kaikki suurimmat puolueet tulevat leikkaamaan. Ja että leikkaukset tulevat osumaan todella kipeästi lapsiin, työttömiin, sairaisiin ja vanhuksiin. Tais olla tasan yksi puolue, jonka mielestä suurimmat säästöt syntyvät investoinneilla (niin kuin näissäkin esimerkeissä).

    Samat rahat olisivat säästettävissä ja enemmänkin nyt, jos leikkaukset lopetettaisiin tähän ja tosiaankin tehtäisiin hallituksen sloganeiden mukaan: työn kautta Suomi kuntoon. Sillä työtä ne rakenneuudistukset todella kysyy. Lisää perhetyöntekijöitä lastensuojelusta säästämiseen, lisää terveyspalveluita sairauksien pitkittymisen estämiseen, lisää kotihoidontekijöitä vanhuksille, ettei seurankipeydessä kuormitettaisi terveyskeskusta. Lisää koulutusta työvoimatoimiston työntekijöille että työ ja tekijä todella kohtaisivat. Lisää etsivää sosiaalityötä, että saataisiin syrjäytyneet mukaan kunnostustalkoisiin.

    Mutta ei. Viedään viimeiset toimintaresurssit ja katsotaan tulosta sitten, kun ollan jo liian syvällä suossa. Tämä tie on Kreikan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen niin samaa mieltä postauksen kuin SanKarin kommentinkin kanssa. Milloin Suomi oppii läksynsä valtiotasollakin eikä kaiva itseään enää syvempään kuoppaan?

      Poista
    2. Kiitos Sankari ja Anonyymi kommenteista.

      Minusta Keskustalla oli erinomainen vaaliohjelma, jonka kirjauksiin olin henkilökohtaisesti tyytyväinen - kuten niin moni muukin. Se juuri sitä mitä keskustalaisuus mielestäni on: Se on Santeri Alkion jalanjäljissä köyhän asiaa, edistyksen lipun kantamista, sivistystä, yrittäjyyttä ja ympäristöä unohtamatta.

      Se, vastaako nykyisen puoluejohdon saati sitten hallituksen ohjelma miten hyvin keskustan vaaliohjelmaa, onkin sitten toinen juttu. Voinen sanoa, että sisällä kiehuu ja se varmasti tulee näkymään ja kuulumaan vielä.

      Nyt selvästi on monet arvot ja aatteet heitetty romukoppaan. valitus ja kitinä tuntuvat vain antavan hallituksen johdolle lisäpontta sille, että oikealla asialla ollaan, kun kipeää tekee.

      Tarvitaan siis käytännön esimerkkejä, faktoja, lukuja, numeroita. Pitäkää niitä esillä, kirjoittakaa, pitäkää ääntä. Ei paskoja päätöksiä kannata viedä läpi vain sen takia, että tarvitaan muutosta tai että hallitusohjelmassa on omasta mielestä jotain hyvääkin.

      Poista
  2. Kiinnostava postaus. Ottamatta kantaa leikkauskohteisiin on mielestäni härskiä, kuinka niin moni poliitikko on rikkonut sanansa. On avoimesti myönnetty, että vaalien alla piti vakuutella muuta (kuten juhlalliset lupaukset siitä, että koulutuksesta ei leikata) koska vaalit olivat lähellä. Todellista vaalilupausten pettämistä. Ja sitten ihmetellään, miksi kansa ei luota poliitikkohin ja äänestysprosentti laskee...
    Mukavaa viikonloppua kaikesta huolimatta! =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista, uraäiti. :)

      Minusta on myös todella härskiä puhua ja luvata toista kuin mitä todellisuudessa tarkoittaa. Se syö demokratian ja politiikan uskottavuutta aivan valtavasti. Jos yritys toimisi vastaavalla tavalla, olisi ok perua ostopäätös, politiikassa tätä mahdollisuutta ei ole, joten jäljelle jää ainostaan kritisointi ja politiikan uskottavuuden kärsiminen.

      Omat ajatukset jotenkin pyörii nyt niin paljon politiikassa, että opiskelustakaan ei tule mitään. Keskittyminen on hirveän hankalaa. mutta, ei kai se auta kuin puhua ja pitää meteliä ja toivoa, että vielä silmät, korvat ja sydän aukeaisi hallitusohjelman laatijoillakin ja tehtäisiin ratkaisuja, jotka oikeasti tuovat säästöä ja auttavat yhteiskunnan jaloilleen.

      Huokaus. Muta oikein hyvää viikonloppua kaikesta huolimatta sinnekin päin! :)

      Poista
  3. Yksi yksittäinen asia mikä pisti todella silmään, ja minkä raskaita seurauksia tullaan tulevaisuudessa kantamaan, oli se ryhmäkokojen kasvattaminen. Jotenkin lyhytnäköistä hommaa.

    VastaaPoista